Seniorineuvolan pilotointi Askolassa
Ylitalo, Jaana; Nurminen, Jenni (2012)
Ylitalo, Jaana
Nurminen, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239508
Tiivistelmä
Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kunnat ovat velvollisia järjestämään ikäihmisille suunnattuja ennaltaehkäisyyn painottuvia terveyden ja hyvinvoinnin palveluita. Tulevina vuosina tämä on tärkeä ja haasteellinen tehtävä, sillä vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden kansalaisten määrän on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan (Ikääntyneiden palvelut 2012). Eläkkeelle jäätyään ikäihmiset jäävät usein myös ilman työterveyshuollon kaltaisia ennaltaehkäiseviä palveluita.
Seniorineuvola on yksi malli ikäihmisille suunnatuista ennaltaehkäisevistäpalveluista. Seniorineuvolassa työskennellään etsivällä ja voimaannuttavalla työotteella. Seniorineuvola-palvelu on kunnan asukkaille maksutonta ja vapaaehtoista. Toiminnan pääajatuksena on ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen, kotona asumisen tukeminen, varhainen puuttuminen terveyttä uhkaaviin tekijöihin sekä laitoshoidon lykkääminen mahdollisimman myöhäiseen elämänvaiheeseen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda Askolan kuntaan soveltuva malli seniorineuvola-palvelusta sekä aloittaa toiminta kolmen viikon pilottijakson myötä. Työmenetelminämme olivat vastaanottotoiminta, puhelinneuvonta, ehkäisevät kotikäynnit sekä ryhmätoiminta. Kaikille vuonna 2011 70 vuotta täyttäville, kotihoidon piiriin kuulumattomille askolalaisille ikäihmisille lähetettiin postitse kutsu terveystapaamiseen seniorineuvolaan. Kutsuja lähetettiin yhteensä 48 kappaletta. Terveystapaamisiin varasi ajan 18 henkilöä. Kutsun saaneet saivat varata itselleen sopivan ajan seniorineuvolan vastaanotolle. Tarvittaessa terveystapaaminen voitiin järjestää myös asiakkaan kotona.
Terveystapaamisen aikana mitattiin verenpaine, paino, pituus ja hemoglobiini. Lisäksi pystyimme tarvittaessa lähettämään asiakkaita tarvittaviin jatkotutkimuksiin, kuten laboratoriokokeisiin tai lääkärin vastaanotolle. Terveystapaamisen aikana kartoitimme asiakkaan terveydentilaa ja annoimme tukea sekä neuvontaa oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä kotona. Terveystapaaminen kesti yhdestä kahteen tuntia ja sen sisältöön vaikutti voimakkaasti myös asiakkaan omat tarpeet sekä esille tuomat asiat.
Ryhmätoimintaa toteutimme järjestämällä pilotointijakson aikana kuusi kaikille askolalaisille ikäihmisille avointa ryhmätapaamista. Niiden tavoitteena oli terveyttä koskevan tiedon jakaminen sekä ikäihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen. Ryhmätapaamisista ilmoitettiin paikallislehdessä sekä Askolan kunta jakoi mainokset postin välityksellä kaikkiin Askolan kotitalouksiin. Ryhmätapaamisten aiheita olivat esimerkiksi ikääntyneen ravitsemus, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä sosiaalisten suhteiden merkitys. Näistä teemoista jaoimme tietoa luentojen ja keskustelun muodossa. Lisäksi järjestimme tietovisailua, karaokelaulua sekä liikunnallista toimintaa. Jokaisen ryhmätapaamisen päätteeksi järjestettiin kahvitarjoilu.
Keräsimme palautetta terveystapaamisista vastaanotolla käyneiltä ikäihmisiltä kyselylomakkeilla. Vastauslomakkeiden perusteella 70-vuotiaat olivat hyötyneet terveystapaamisesta sekä kokeneet saavansa apua terveydellisiin kysymyksiinsä. Tuloksellisuutta osoitti myös se, että 18 asiakkaasta yhdeksän ohjasimme tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin, joista he olivat hyötyneet.
Ryhmätapaamisten osallistujamäärät vaihtelivat 13 ja 28 henkilön välillä. Keräsimme myös ryhmätapaamisista palautetta kyselylomakkeilla. Vastauslomakkeiden perusteella ikääntyneet olivat kokeneet hyötyneensä ryhmätapaamisista sekä maininneet niiden parhaiksi puoliksi muun muassa mukavan yhdessäolon toisten kanssa, keskustelut, tutustumisen uusiin ihmisiin sekä puheensorinan. Ryhmätapaamisten onnistumista kuvasi myös esimerkiksi se, että kerran osallistuneet tulivat uudestaan ja olivat pyytäneet myös ystäviään mukaansa.
Seniorineuvolan pilotointiviikkojen jälkeen seniorineuvolatoiminta jatkuu Askolassa Mäntyrinteen palvelukeskuksessa. Pilotointijakso osoitti, että seniorineuvola-palvelu on tarpeellista ja toivottua Askolan kunnassa. Ennaltaehkäisevänä palvelumuotona toiminnan tuloksellisuutta voidaan kuitenkin paremmin arvioida vasta pidemmän ajan kuluessa. Jatkossa seniorineuvolan ja terveyskeskuspalveluiden välistä työnjakoa kannattaa entisestään selkiyttää. Seniorineuvolaa tulee pyrkiä kehittämään jatkossa vielä toimivammaksi ja kohderyhmänsä tarpeita paremmin vastaavaksi palveluksi. Tätä opinnäytetyötä voidaan jatkossa käyttää seniorineuvolakonseptin kehittämisessä.
Asiasanat: seniorineuvola, terveyden edistäminen, ikäihmiset, ennaltaehkäisy, neuvonta, ryhmäohjaus, terveystapaaminen
Seniorineuvola on yksi malli ikäihmisille suunnatuista ennaltaehkäisevistäpalveluista. Seniorineuvolassa työskennellään etsivällä ja voimaannuttavalla työotteella. Seniorineuvola-palvelu on kunnan asukkaille maksutonta ja vapaaehtoista. Toiminnan pääajatuksena on ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen, kotona asumisen tukeminen, varhainen puuttuminen terveyttä uhkaaviin tekijöihin sekä laitoshoidon lykkääminen mahdollisimman myöhäiseen elämänvaiheeseen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda Askolan kuntaan soveltuva malli seniorineuvola-palvelusta sekä aloittaa toiminta kolmen viikon pilottijakson myötä. Työmenetelminämme olivat vastaanottotoiminta, puhelinneuvonta, ehkäisevät kotikäynnit sekä ryhmätoiminta. Kaikille vuonna 2011 70 vuotta täyttäville, kotihoidon piiriin kuulumattomille askolalaisille ikäihmisille lähetettiin postitse kutsu terveystapaamiseen seniorineuvolaan. Kutsuja lähetettiin yhteensä 48 kappaletta. Terveystapaamisiin varasi ajan 18 henkilöä. Kutsun saaneet saivat varata itselleen sopivan ajan seniorineuvolan vastaanotolle. Tarvittaessa terveystapaaminen voitiin järjestää myös asiakkaan kotona.
Terveystapaamisen aikana mitattiin verenpaine, paino, pituus ja hemoglobiini. Lisäksi pystyimme tarvittaessa lähettämään asiakkaita tarvittaviin jatkotutkimuksiin, kuten laboratoriokokeisiin tai lääkärin vastaanotolle. Terveystapaamisen aikana kartoitimme asiakkaan terveydentilaa ja annoimme tukea sekä neuvontaa oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä kotona. Terveystapaaminen kesti yhdestä kahteen tuntia ja sen sisältöön vaikutti voimakkaasti myös asiakkaan omat tarpeet sekä esille tuomat asiat.
Ryhmätoimintaa toteutimme järjestämällä pilotointijakson aikana kuusi kaikille askolalaisille ikäihmisille avointa ryhmätapaamista. Niiden tavoitteena oli terveyttä koskevan tiedon jakaminen sekä ikäihmisten sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen. Ryhmätapaamisista ilmoitettiin paikallislehdessä sekä Askolan kunta jakoi mainokset postin välityksellä kaikkiin Askolan kotitalouksiin. Ryhmätapaamisten aiheita olivat esimerkiksi ikääntyneen ravitsemus, toimintakyvyn ylläpitäminen sekä sosiaalisten suhteiden merkitys. Näistä teemoista jaoimme tietoa luentojen ja keskustelun muodossa. Lisäksi järjestimme tietovisailua, karaokelaulua sekä liikunnallista toimintaa. Jokaisen ryhmätapaamisen päätteeksi järjestettiin kahvitarjoilu.
Keräsimme palautetta terveystapaamisista vastaanotolla käyneiltä ikäihmisiltä kyselylomakkeilla. Vastauslomakkeiden perusteella 70-vuotiaat olivat hyötyneet terveystapaamisesta sekä kokeneet saavansa apua terveydellisiin kysymyksiinsä. Tuloksellisuutta osoitti myös se, että 18 asiakkaasta yhdeksän ohjasimme tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin, joista he olivat hyötyneet.
Ryhmätapaamisten osallistujamäärät vaihtelivat 13 ja 28 henkilön välillä. Keräsimme myös ryhmätapaamisista palautetta kyselylomakkeilla. Vastauslomakkeiden perusteella ikääntyneet olivat kokeneet hyötyneensä ryhmätapaamisista sekä maininneet niiden parhaiksi puoliksi muun muassa mukavan yhdessäolon toisten kanssa, keskustelut, tutustumisen uusiin ihmisiin sekä puheensorinan. Ryhmätapaamisten onnistumista kuvasi myös esimerkiksi se, että kerran osallistuneet tulivat uudestaan ja olivat pyytäneet myös ystäviään mukaansa.
Seniorineuvolan pilotointiviikkojen jälkeen seniorineuvolatoiminta jatkuu Askolassa Mäntyrinteen palvelukeskuksessa. Pilotointijakso osoitti, että seniorineuvola-palvelu on tarpeellista ja toivottua Askolan kunnassa. Ennaltaehkäisevänä palvelumuotona toiminnan tuloksellisuutta voidaan kuitenkin paremmin arvioida vasta pidemmän ajan kuluessa. Jatkossa seniorineuvolan ja terveyskeskuspalveluiden välistä työnjakoa kannattaa entisestään selkiyttää. Seniorineuvolaa tulee pyrkiä kehittämään jatkossa vielä toimivammaksi ja kohderyhmänsä tarpeita paremmin vastaavaksi palveluksi. Tätä opinnäytetyötä voidaan jatkossa käyttää seniorineuvolakonseptin kehittämisessä.
Asiasanat: seniorineuvola, terveyden edistäminen, ikäihmiset, ennaltaehkäisy, neuvonta, ryhmäohjaus, terveystapaaminen