Nuorten seuraamusselvitykset : Uuden lain koukeroita, käytännön karikoita
Hirvikorpi, Terhi; Kuntonen, Tanja (2012)
Hirvikorpi, Terhi
Kuntonen, Tanja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259894
Tiivistelmä
Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010) tuli voimaan 1.1.2011. Lain nojalla Rikosseuraamuslaitos vastaa nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä ja laatii nuoresta seuraamusselvityksen. Seuraamusselvitystä käytetään hyväksi syyteharkinnassa ja nuoreen kohdistuvassa seuraamuksen arvioinnissa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Rikosseuraamuslaitoksen toimenpiteitä ja menettelytapoja seuraamusselvityksen laadinnan yhteydessä ja henkilökunnan kokemuksia kyseessä olevan lain toimeenpanosta. Tutkimuksessa saatiin vastaukset kysymyksiin, miten lain tavoitteet ovat toteutuneet käytännössä henkilökunnan mielestä ja miten lain edellyttämät käytännön toimet eroavat eri rikosseuraamusalueilla. Lain vaikutusten tutkiminen viranomaisten tehtäväpiirissä auttaa lain tehokasta toteuttamista. Tutkimusaihe perustui aiheen ajankohtaisuuteen, monimuotoisuuteen ja käytännönläheisyyteen. Opinnäytetyö laadittiin parityönä. Molemmat tekijät työskentelevät rikosseuraamusalalla.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa esiteltiin Rikosseuraamuslaitos, eri viranomaistahot nuorisoprosessissa, rikollisuus yleisellä tasolla ja käytiin läpi lainsäädännöllisesti nuoren asema rikoksesta epäiltynä. Lisäksi osiossa tarkasteltiin lakia nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, kyseisen lain esitöitä, lakia edeltävää lainsäädäntöä ja historiaa. Osiossa käsiteltiin myös lain laadinta, lain vaikutusten tutkiminen ja hyvän lain kriteerit. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa toteutettiin laadullinen haastattelututkimus. Työn näkökulma oli oikeussosiologinen. Rikosseuraamuslaitoksen kolmelta eri alueelta haastateltiin kuutta selvitystyötä laativaa virkamiestä. Virkamiehet työskentelevät yhteistyössä nuorisoprosessiin kuuluvien eri viranomaisten kanssa. Haastattelut suoritettiin videoyhteyden välityksellä ryhmä- ja teemahaastatteluina. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla.
Uuden lain säätämistä pidettiin tarpeellisena, koska nuoria rikoksentekijöitä koskeva lainsäädäntö oli osittain vanhentunut ja puutteellinen. Uuden lain pyrkimyksenä on auttaa nuoria sekä selkeyttää viranomaisten toimintaa ja roolijakoa nuorisoprosessissa. Tulosten yhteenvetona todettiin, että lakiuudistus on ollut välttämätön, mutta sen käytännön toteutus on pirstaleista. Tutkimuksen mukaan yhteistyö ja tiedonkulku ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita viranomaistyössä. Haastateltavien mielestä seuraamusselvitys on käyttökelpoisempi työväline kuin sitä edeltänyt henkilötutkinta. Eroja eri rikosseuraamusalueiden välillä on nuorisoprosessin nopeutumisen kokemuksessa, tukipalveluihin ohjaamisessa sekä terveydenhuollon tai muiden salaisten tietojen tarvitsemisessa tai saamisessa.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa esiteltiin Rikosseuraamuslaitos, eri viranomaistahot nuorisoprosessissa, rikollisuus yleisellä tasolla ja käytiin läpi lainsäädännöllisesti nuoren asema rikoksesta epäiltynä. Lisäksi osiossa tarkasteltiin lakia nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, kyseisen lain esitöitä, lakia edeltävää lainsäädäntöä ja historiaa. Osiossa käsiteltiin myös lain laadinta, lain vaikutusten tutkiminen ja hyvän lain kriteerit. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa toteutettiin laadullinen haastattelututkimus. Työn näkökulma oli oikeussosiologinen. Rikosseuraamuslaitoksen kolmelta eri alueelta haastateltiin kuutta selvitystyötä laativaa virkamiestä. Virkamiehet työskentelevät yhteistyössä nuorisoprosessiin kuuluvien eri viranomaisten kanssa. Haastattelut suoritettiin videoyhteyden välityksellä ryhmä- ja teemahaastatteluina. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan analyysin avulla.
Uuden lain säätämistä pidettiin tarpeellisena, koska nuoria rikoksentekijöitä koskeva lainsäädäntö oli osittain vanhentunut ja puutteellinen. Uuden lain pyrkimyksenä on auttaa nuoria sekä selkeyttää viranomaisten toimintaa ja roolijakoa nuorisoprosessissa. Tulosten yhteenvetona todettiin, että lakiuudistus on ollut välttämätön, mutta sen käytännön toteutus on pirstaleista. Tutkimuksen mukaan yhteistyö ja tiedonkulku ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita viranomaistyössä. Haastateltavien mielestä seuraamusselvitys on käyttökelpoisempi työväline kuin sitä edeltänyt henkilötutkinta. Eroja eri rikosseuraamusalueiden välillä on nuorisoprosessin nopeutumisen kokemuksessa, tukipalveluihin ohjaamisessa sekä terveydenhuollon tai muiden salaisten tietojen tarvitsemisessa tai saamisessa.