Tukkiprosentti Havesa Timberin päätehakkuukuusikoissa
Riihimäki, Ilpo (2012)
Riihimäki, Ilpo
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259971
Tiivistelmä
Havesa Timberille perustettiin syksyllä 2009 metsäosasto. Suurin osa päätehakkuuleimikoista on alusta saakka ostettu runkohinnoitteluun perustuen. Tukkiprosentti on tärkein yksittäinen tekijä määritettäessä runkohintaa. Tässä tutkimuksessa olikin tarkoitus selvittää toteutuneiden hakkuiden perusteella tukkiprosentti ja muut puutavaralajisuhteet. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin neljän eri muuttujan vaikutusta toteutuneisiin tukkiprosentteihin.
Tuloksista selvisi, että alueellisesti korkeimmat tukkiprosentit on saatu hakkuilta, jotka on tehty Pohjois-Kouvolassa, Luumäellä ja Miehikkälässä. Alhaisimmat tukkiprosentit on hakattu rannikon kunnista. Tärkein yksittäinen muuttuja, joka vaikuttaa tukkiprosentin muodostumiseen, on tässä tutkimuksessa leimikon keskijäreys. Keskijäreys korreloi tukkiprosentin kanssa vahvimmin tämän työn tuloksissa.
Tarkasteltaessa tutkimuksen tuloksia havaittiin, että muut tutkitut muuttujat lähinnä vaikuttavat keskijäreyteen ja sitä kautta tukkiprosenttiin. Puuston tiheys eli runkoluku korreloi negatiivisesti järeyteen ja siten myös tukkiprosenttiin. Kuusitukkipuurunkojen osuus kaikista kuusirungoista vaikuttaa järeyteen ja myös tukkiprosenttiin. Puulajisuhteilla ei tuntuisi olevan vaikutusta tukkiprosenttiin. Ei siis ole väliä, onko leimikko puhdas kuusikko vai sekametsä. Kuusikon seassa kasvavat männyt ovat keskimäärin järeämpiä kuin kuuset, ja tukkiprosentit muodostuvat keskimäärin korkeammiksi männyillä kuin kuusilla kuusikkovaltaisilla kuvioilla.
Tuloksista selvisi, että alueellisesti korkeimmat tukkiprosentit on saatu hakkuilta, jotka on tehty Pohjois-Kouvolassa, Luumäellä ja Miehikkälässä. Alhaisimmat tukkiprosentit on hakattu rannikon kunnista. Tärkein yksittäinen muuttuja, joka vaikuttaa tukkiprosentin muodostumiseen, on tässä tutkimuksessa leimikon keskijäreys. Keskijäreys korreloi tukkiprosentin kanssa vahvimmin tämän työn tuloksissa.
Tarkasteltaessa tutkimuksen tuloksia havaittiin, että muut tutkitut muuttujat lähinnä vaikuttavat keskijäreyteen ja sitä kautta tukkiprosenttiin. Puuston tiheys eli runkoluku korreloi negatiivisesti järeyteen ja siten myös tukkiprosenttiin. Kuusitukkipuurunkojen osuus kaikista kuusirungoista vaikuttaa järeyteen ja myös tukkiprosenttiin. Puulajisuhteilla ei tuntuisi olevan vaikutusta tukkiprosenttiin. Ei siis ole väliä, onko leimikko puhdas kuusikko vai sekametsä. Kuusikon seassa kasvavat männyt ovat keskimäärin järeämpiä kuin kuuset, ja tukkiprosentit muodostuvat keskimäärin korkeammiksi männyillä kuin kuusilla kuusikkovaltaisilla kuvioilla.