Kuinka alakoulun kolmasluokkalainen syö ja liikkuu? Kvantitatiivinen tutkimus kuopiolaisten alakoulujen kolmasluokkalaisista
Hirvonen, Anni; Heino, Lotta (2012)
Hirvonen, Anni
Heino, Lotta
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259851
Tiivistelmä
Tämä on kvantitatiivinen tutkimus, jonka tarkoituksena oli kuvata kuopiolaisten alakoulujen kolmasluokkalaisten ruokatottumuksia ja fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena oli selvittää ruokatottumusten ja fyysisen aktiivisuuden laatua sekä tiedottaa koulujen henkilökunnalle, kouluterveydenhoitajille, lapsille sekä heidän vanhemmilleen tutkimuksen tuloksista. Tavoitteena oli myös hyödyntää tutkimuksen tuloksia terveydenhoitajaopintoihin kuuluvassa kehittämistyössä.
Tutkimus toteutettiin 153 kuopiolaiselle alakoulun kolmasluokkalaiselle marraskuussa 2011 Internetissä Typala-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella. Vastaukset analysoitiin Typala- sekä SPSS-ohjelmilla. Tutkimuksen tuloksia verrattiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ja lapsia koskevaan fyysisen aktiivisuuden suositukseen sekä esimerkiksi kouluruokasuositukseen. Tutkimuksen tuloksista selvisi sekä hyviä että huonoja asioita alakoululaisten ruokavaliossa ja fyysisessä aktiivisuudessa. Hammasterveyden myönteisen kehityksen pysähtyminen näkyi tutkimuksen tuloksissa. Ravitsemussuositukset eivät toteutuneet kaikilla tutkittavilla esimerkiksi kasvisten tai kalan syönnin osalta. Osa tutkittavista myös jätti syömättä esimerkiksi aamu-, väli- tai iltapalan. Useimman tutkittavan päivään sisältyi paljon fyysistä aktiivisuutta, kuten koulumatkaliikuntaa, kotitöiden tekemistä ja pihaleikkejä. Kuitenkin tutkittavien joukossa oli myös lapsia, jotka eivät esimerkiksi koskaan leikkineet pihaleikkejä ja kulkivat matkat kouluun sekä harrastuksiin autokyydillä.
Tutkimuksen luotettavuutta heikentäviä asioita olivat esimerkiksi se, etteivät tutkittavat muistaneet vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja heidän oli vaikea ymmärtää joitakin kysymyksissä esitettyjä asioita. Luotettavuutta kuitenkin lisäsi esimerkiksi se, että olimme tutkijoina itse paikan päällä suorittamassa kyselyä ja vastaamassa kysymyksiin, joita oppilaille kyselyä täyttäessään heräsi.
Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi viikonloppujen ja loma-aikojen vaikutus alakouluikäisen ruokatottumuksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen sekä yhteinen tutkimus lasten ja vanhempien kanssa perheen ruokatottumuksista ja fyysisestä aktiivisuudesta.
Tutkimus toteutettiin 153 kuopiolaiselle alakoulun kolmasluokkalaiselle marraskuussa 2011 Internetissä Typala-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella. Vastaukset analysoitiin Typala- sekä SPSS-ohjelmilla. Tutkimuksen tuloksia verrattiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ja lapsia koskevaan fyysisen aktiivisuuden suositukseen sekä esimerkiksi kouluruokasuositukseen. Tutkimuksen tuloksista selvisi sekä hyviä että huonoja asioita alakoululaisten ruokavaliossa ja fyysisessä aktiivisuudessa. Hammasterveyden myönteisen kehityksen pysähtyminen näkyi tutkimuksen tuloksissa. Ravitsemussuositukset eivät toteutuneet kaikilla tutkittavilla esimerkiksi kasvisten tai kalan syönnin osalta. Osa tutkittavista myös jätti syömättä esimerkiksi aamu-, väli- tai iltapalan. Useimman tutkittavan päivään sisältyi paljon fyysistä aktiivisuutta, kuten koulumatkaliikuntaa, kotitöiden tekemistä ja pihaleikkejä. Kuitenkin tutkittavien joukossa oli myös lapsia, jotka eivät esimerkiksi koskaan leikkineet pihaleikkejä ja kulkivat matkat kouluun sekä harrastuksiin autokyydillä.
Tutkimuksen luotettavuutta heikentäviä asioita olivat esimerkiksi se, etteivät tutkittavat muistaneet vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja heidän oli vaikea ymmärtää joitakin kysymyksissä esitettyjä asioita. Luotettavuutta kuitenkin lisäsi esimerkiksi se, että olimme tutkijoina itse paikan päällä suorittamassa kyselyä ja vastaamassa kysymyksiin, joita oppilaille kyselyä täyttäessään heräsi.
Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi viikonloppujen ja loma-aikojen vaikutus alakouluikäisen ruokatottumuksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen sekä yhteinen tutkimus lasten ja vanhempien kanssa perheen ruokatottumuksista ja fyysisestä aktiivisuudesta.