Sport for All : Ryhmäkodeissa asuvien aikuisten kehitysvammaisten vapaa-ajan liikunta

Abstract

Tiivistelmä Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut ja liikuntapalvelut halusivat selvittää tutkimuksella ryhmäkodeissa asuvien aikuisten kehitysvammaisten vapaa-ajan liikuntaa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa kehitysvammaisten vapaa-ajan liikuntakäyttäytymisestä. Tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää kehittäessä ryhmäkotien vapaa-ajan liikuntaa yhdessä vammaispalvelujen ja liikuntapalvelujen kanssa. Tutkimus oli kokonaistutkimus, joka kattoi 156 henkilöä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä 1.12. 2010–7.1. 2011. kymmenestä ryhmäkodista. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä.

Tutkimuksessa käytettiin osittain samoja mittareita kuin Kansallinen liikuntatutkimus 2005–2006 käytti omassa tutkimuksessaan. Verrattaessa tutkimusten tuloksia toisiinsa, voitiin todeta, että kehitysvammaiset henkilöt harrastavat selvästi vähemmän eri liikuntalajeja kuin Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009–2010 henkilöt. Suurin osa kehitysvammaisista henkilöistä liikkui riittämättömästi oman terveyden kannalta. Suosituimmat liikuntalajit olivat: kävelylenkkeily, uinti ja keilailu. Enemmistö henkilöistä liikkui verkkaisesti ja rauhallisesti. Naiset liikkuivat selvästi vähemmän kuin miehet. Käytetyimmät liikuntapaikat olivat kevyenliikenteenväylät, uimahallit sekä ryhmäkodin läheisyydessä olevat sisä- ja ulkoalueet. Vapaa-ajan liikuntaa järjestivät pääasiassa ryhmäkodit sekä Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelu. Liikuntajärjestöjen ja liikuntapalveluja tuottavien yritysten osuus liikunnanjärjestäjinä oli vähäinen. Vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Liikkuminen tuotti hyvän olon tunteen ja liikunta koettiin omalle terveydelle tärkeäksi.

Tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että ryhmäkotien vapaa-ajan liikuntaa tulisi kehittää aktiivisempaan suuntaan. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää liikunnallisesti passiivisiin henkilöihin. Heitä oli ryhmäkodeissa lähes viidennes vastaajista. Ryhmäkotien asukkaille voitaisiin suunnitella henkilökohtainen liikuntaohjelma liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Henkilökuntaa tulisi opastaa ja kannustaa liikuntatuokioiden järjestämisessä. Suositeltavaa olisi käyttää hyödyksi yhteistyömahdollisuuksia Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelun ja eri liikuntajärjestöjen kanssa.

Abstract The City of Jyväskylä Sport Services and the Services for the disabled wanted to obtain information about the physical exercise of the mentally handicapped persons living in group nursing homes. A study was conducted for this purpose. The aim of the study was to obtain more accurate information about the physical exercise behavior of the mentally handicapped persons. The purpose was to use the results for the development of group home exercise services in cooperation with the Disability Services and the Sport Services. The study was a comprehensive study which covered 156 persons. The material was collected as an Internet survey between the 1st of December 2010 and the 7th of January 2011 in 10 group nursing homes. 86 persons answered the survey.

Partly the same indicators were used as in the National Physical Exercise Research from the years 2005 and 2006. As the results were compared to each other, it was noticed that the mentally handicapped persons went in for less sports than the persons in the National Physical Exercise Research conducted in 2009 and 2010. The majority of the subjects moved in a way that was insufficient in terms of positive health impact. The most popular modes of exercise were walking, swimming and bowling. The majority of the subjects also moved in leisurely manner. Moreover, it could be seen that the women moved less than the men. The most widely used places for exercise were walkways, indoor swimming pools and the indoor and outdoor areas near the group home. The free time exercise was organized mainly by the group nursing homes and City of Jyväskylä Sport Services. Sport organizations and enterprises producing sport services played a minor part in this. The attitudes towards free time exercise were mainly positive. Physical exercise caused sensations of well-being, and exercise was experienced as being important for one´s own health.

Based on the study, it can be recommended that the free time exercise activities of the group homes should be developed into a more active direction. Particular attention should be paid to persons who are passive in physical exercise. They formed one fifth of the subjects of this study. A personal program for the people living in the group homes could be planned in order to add their physical activity. The personnel should be guided and encouraged in opportunities of exercise. It would be recommendable to utilize the co-operation possibilities with the Jyväskylä Sport Services and various sports organizations.