Sport for All : Ryhmäkodeissa asuvien aikuisten kehitysvammaisten vapaa-ajan liikunta
Järvinen, Tapani (2012)
Järvinen, Tapani
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205218969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205218969
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut ja liikuntapalvelut halusivat selvittää tutkimuksella ryhmäkodeissa asuvien aikuisten kehitysvammaisten vapaa-ajan liikuntaa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa kehitysvammaisten vapaa-ajan liikuntakäyttäytymisestä. Tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää kehittäessä ryhmäkotien vapaa-ajan liikuntaa yhdessä vammaispalvelujen ja liikuntapalvelujen kanssa. Tutkimus oli kokonaistutkimus, joka kattoi 156 henkilöä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä 1.12. 2010–7.1. 2011. kymmenestä ryhmäkodista. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä.
Tutkimuksessa käytettiin osittain samoja mittareita kuin Kansallinen liikuntatutkimus 2005–2006 käytti omassa tutkimuksessaan. Verrattaessa tutkimusten tuloksia toisiinsa, voitiin todeta, että kehitysvammaiset henkilöt harrastavat selvästi vähemmän eri liikuntalajeja kuin Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009–2010 henkilöt. Suurin osa kehitysvammaisista henkilöistä liikkui riittämättömästi oman terveyden kannalta. Suosituimmat liikuntalajit olivat: kävelylenkkeily, uinti ja keilailu. Enemmistö henkilöistä liikkui verkkaisesti ja rauhallisesti. Naiset liikkuivat selvästi vähemmän kuin miehet. Käytetyimmät liikuntapaikat olivat kevyenliikenteenväylät, uimahallit sekä ryhmäkodin läheisyydessä olevat sisä- ja ulkoalueet. Vapaa-ajan liikuntaa järjestivät pääasiassa ryhmäkodit sekä Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelu. Liikuntajärjestöjen ja liikuntapalveluja tuottavien yritysten osuus liikunnanjärjestäjinä oli vähäinen. Vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Liikkuminen tuotti hyvän olon tunteen ja liikunta koettiin omalle terveydelle tärkeäksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että ryhmäkotien vapaa-ajan liikuntaa tulisi kehittää aktiivisempaan suuntaan. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää liikunnallisesti passiivisiin henkilöihin. Heitä oli ryhmäkodeissa lähes viidennes vastaajista. Ryhmäkotien asukkaille voitaisiin suunnitella henkilökohtainen liikuntaohjelma liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Henkilökuntaa tulisi opastaa ja kannustaa liikuntatuokioiden järjestämisessä. Suositeltavaa olisi käyttää hyödyksi yhteistyömahdollisuuksia Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelun ja eri liikuntajärjestöjen kanssa.
Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut ja liikuntapalvelut halusivat selvittää tutkimuksella ryhmäkodeissa asuvien aikuisten kehitysvammaisten vapaa-ajan liikuntaa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa kehitysvammaisten vapaa-ajan liikuntakäyttäytymisestä. Tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää kehittäessä ryhmäkotien vapaa-ajan liikuntaa yhdessä vammaispalvelujen ja liikuntapalvelujen kanssa. Tutkimus oli kokonaistutkimus, joka kattoi 156 henkilöä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä 1.12. 2010–7.1. 2011. kymmenestä ryhmäkodista. Kyselyyn vastasi 86 henkilöä.
Tutkimuksessa käytettiin osittain samoja mittareita kuin Kansallinen liikuntatutkimus 2005–2006 käytti omassa tutkimuksessaan. Verrattaessa tutkimusten tuloksia toisiinsa, voitiin todeta, että kehitysvammaiset henkilöt harrastavat selvästi vähemmän eri liikuntalajeja kuin Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009–2010 henkilöt. Suurin osa kehitysvammaisista henkilöistä liikkui riittämättömästi oman terveyden kannalta. Suosituimmat liikuntalajit olivat: kävelylenkkeily, uinti ja keilailu. Enemmistö henkilöistä liikkui verkkaisesti ja rauhallisesti. Naiset liikkuivat selvästi vähemmän kuin miehet. Käytetyimmät liikuntapaikat olivat kevyenliikenteenväylät, uimahallit sekä ryhmäkodin läheisyydessä olevat sisä- ja ulkoalueet. Vapaa-ajan liikuntaa järjestivät pääasiassa ryhmäkodit sekä Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelu. Liikuntajärjestöjen ja liikuntapalveluja tuottavien yritysten osuus liikunnanjärjestäjinä oli vähäinen. Vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Liikkuminen tuotti hyvän olon tunteen ja liikunta koettiin omalle terveydelle tärkeäksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että ryhmäkotien vapaa-ajan liikuntaa tulisi kehittää aktiivisempaan suuntaan. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää liikunnallisesti passiivisiin henkilöihin. Heitä oli ryhmäkodeissa lähes viidennes vastaajista. Ryhmäkotien asukkaille voitaisiin suunnitella henkilökohtainen liikuntaohjelma liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Henkilökuntaa tulisi opastaa ja kannustaa liikuntatuokioiden järjestämisessä. Suositeltavaa olisi käyttää hyödyksi yhteistyömahdollisuuksia Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelun ja eri liikuntajärjestöjen kanssa.