Ruokintajärjestelmät lypsyrobottipihatossa : Feeding systems in milking robot loose stall stable
Halonen, Markus; Manninen, Jouni (2007)
Halonen, Markus
Manninen, Jouni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910064802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910064802
Tiivistelmä
Lypsyrobottipihatossa lehmäliikenne jaetaan kahteen ryhmään: vapaaseen ja ohjattuun kiertoon. Vapaassa kierrossa lehmät voivat kulkea robotilla, sekä makuu- ja ruokinta-alueilla täysin vapaasti. Ohjatussa kierrossa lehmiä ohjaa erotteluportti, joka ohjaa lehmän robotille tai makuualueelle. Ruokintamenetelminä käytetään joko erillis- tai seosrehuruokintaa. Erillisruokinnassa väki- ja säilörehut jaetaan erikseen, kun taas seosrehuruokinnassa ne jaetaan yhtenä seoksena.
Opinnäytetyössä selvitettiin robottitiloilla käytössä olevat ruokintajärjestelmät ja muun muassa niiden toimivuutta, ihmistyön määrää, huollon tarvetta ja mahdollisia pngelmakohtia. Edellä mainittuja asioita pyrittiin vertailemaan eri laitteiden välillä. Tutkimus tehtiin 23 tilalle, joista 20:ltä saatiin vastaukset. Kyselyyn osallistuneilta 15 tilalta vastaukset saatiin paikanpäällä haastattelemalla ja 5 tilaa palautti kirjeitse lähetetyn kyselylomakkeen. Kyselyn toteutuksesta ja opinnäytetyön toimeksiannosta vastasi Alueosuuskunta Promilkin hallinnoima Maitomestarit – hanke ja sen vetäjä Tapani Ylisiurua.
Tutkimuksen mukaan säilörehu varastoidaan yleisimmin laakasiiloon (n=13) ja jaetaan kiskoruokkijalla (n=6). Se on kuitenkin herkin toimintahäiriöille, jotka aiheutuvat yleensä pitkästä rehusilpusta. Väkirehut jaetaan kaikilla tiloilla väkirehukioskien kautta. Uusissa lypsyrobottipihatoissa ruokintajärjestelmäksi valittiin automaattiset laitteet (n=6). Seosrehuruokintatiloilla käytettiin pääasiassa automaattisia ruokintalaitteita (n=3).
Aineiston pienen koon vuoksi tämä tutkimus on enemmän suuntaa - antava, kuin täysin luotettava. Tulevaisuudessa tällaiseen tutkimukseen on olemassa materiaalia paljon enemmän, sillä lypsyrobottitilojen lukumäärät ovat tällä hetkellä kovassa kasvussa. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää ruokintalaitteistojen kustannustekijöitä. Lisäksi seosrehuruokintaratkaisuista ja niiden toimivuudesta voisi tehdä oman tutkimuksensa.
Opinnäytetyössä selvitettiin robottitiloilla käytössä olevat ruokintajärjestelmät ja muun muassa niiden toimivuutta, ihmistyön määrää, huollon tarvetta ja mahdollisia pngelmakohtia. Edellä mainittuja asioita pyrittiin vertailemaan eri laitteiden välillä. Tutkimus tehtiin 23 tilalle, joista 20:ltä saatiin vastaukset. Kyselyyn osallistuneilta 15 tilalta vastaukset saatiin paikanpäällä haastattelemalla ja 5 tilaa palautti kirjeitse lähetetyn kyselylomakkeen. Kyselyn toteutuksesta ja opinnäytetyön toimeksiannosta vastasi Alueosuuskunta Promilkin hallinnoima Maitomestarit – hanke ja sen vetäjä Tapani Ylisiurua.
Tutkimuksen mukaan säilörehu varastoidaan yleisimmin laakasiiloon (n=13) ja jaetaan kiskoruokkijalla (n=6). Se on kuitenkin herkin toimintahäiriöille, jotka aiheutuvat yleensä pitkästä rehusilpusta. Väkirehut jaetaan kaikilla tiloilla väkirehukioskien kautta. Uusissa lypsyrobottipihatoissa ruokintajärjestelmäksi valittiin automaattiset laitteet (n=6). Seosrehuruokintatiloilla käytettiin pääasiassa automaattisia ruokintalaitteita (n=3).
Aineiston pienen koon vuoksi tämä tutkimus on enemmän suuntaa - antava, kuin täysin luotettava. Tulevaisuudessa tällaiseen tutkimukseen on olemassa materiaalia paljon enemmän, sillä lypsyrobottitilojen lukumäärät ovat tällä hetkellä kovassa kasvussa. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää ruokintalaitteistojen kustannustekijöitä. Lisäksi seosrehuruokintaratkaisuista ja niiden toimivuudesta voisi tehdä oman tutkimuksensa.