Jatkuva ihokontakti vastasyntyneen kanssa - havainnointi
Kymäläinen, Enni; Rauhala, Kirsi (2011)
Kymäläinen, Enni
Rauhala, Kirsi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168491
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Vauvamyönteisyysohjelman toteutumista Jorvin sairaalan synnytyssalissa kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Jorvin sairaalan synnytysosaston kanssa. Tavoitteena on edistää saadun tiedon avulla Jorvin sairaalan synnytysosastolla Vauvamyönteisyysohjelman mukaista toimintaa. Ennen opinnäytetyömme empiiristä vaihetta etsimme näyttöön perustuvaa tietoa äidin ja vastasyntyneen välisestä ihokontaktista ja sen hyödyistä. Tutkimus kuului Hyvä Syntymä -hankkeeseen.
Opinnäytetyömme teoriaosuuteen etsimme tutkittua tietoa äidin ja vastasyntyneen välisen ihokontaktin hyödyistä. Valitsimme vain sellaiset tutkimukset, joissa käsiteltiin terveitä äitejä ja vastasyntyneitä sekä säännöllisiä alatiesynnytyksiä. Tietoa äidin ja vastasyntyneen ihokontaktin tukemisesta Jorvin sairaalan synnytysosastolla keräsimme havainnoinnin avulla. Havainnoinnit toteutettiin videomateriaalin avulla. Kuvasimme kolmea kätilöä ja äiti–lapsi -paria kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessamme aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Analyysissa kiinnitimme huomiota kätilön ja äidin väliseen vuorovaikutukseen, kätilön toimintaan sekä äidin ja vauvan reaktioihin. Analysoidun aineiston pohjalta kirjoitimme tutkimuksemme tulokset.
Tulosten perusteella todettiin, että Vauvamyönteisyystyöryhmän laatimat ihokontaktin tukemiseen liittyvät suositukset toteutuivat Jorvin sairaalan synnytysosastolla. Kätilöt toimivat vauvan hoidossa ja seurannassa sekä äidin ja vauvan vuorovaikutuksen tukemisessa työryhmän laatimien suositusten mukaisesti. Ensi-imetys onnistui vauvan ollessa ihokontaktissa. Koska tutkittavien määrä oli pieni (N=3), tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkossa aiheesta olisi hyvä tehdä kattavampia ja laajempia tutkimuksia, jolloin pystyttäisiin tekemään luotettavampia johtopäätöksiä.
Opinnäytetyömme teoriaosuuteen etsimme tutkittua tietoa äidin ja vastasyntyneen välisen ihokontaktin hyödyistä. Valitsimme vain sellaiset tutkimukset, joissa käsiteltiin terveitä äitejä ja vastasyntyneitä sekä säännöllisiä alatiesynnytyksiä. Tietoa äidin ja vastasyntyneen ihokontaktin tukemisesta Jorvin sairaalan synnytysosastolla keräsimme havainnoinnin avulla. Havainnoinnit toteutettiin videomateriaalin avulla. Kuvasimme kolmea kätilöä ja äiti–lapsi -paria kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessamme aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Analyysissa kiinnitimme huomiota kätilön ja äidin väliseen vuorovaikutukseen, kätilön toimintaan sekä äidin ja vauvan reaktioihin. Analysoidun aineiston pohjalta kirjoitimme tutkimuksemme tulokset.
Tulosten perusteella todettiin, että Vauvamyönteisyystyöryhmän laatimat ihokontaktin tukemiseen liittyvät suositukset toteutuivat Jorvin sairaalan synnytysosastolla. Kätilöt toimivat vauvan hoidossa ja seurannassa sekä äidin ja vauvan vuorovaikutuksen tukemisessa työryhmän laatimien suositusten mukaisesti. Ensi-imetys onnistui vauvan ollessa ihokontaktissa. Koska tutkittavien määrä oli pieni (N=3), tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkossa aiheesta olisi hyvä tehdä kattavampia ja laajempia tutkimuksia, jolloin pystyttäisiin tekemään luotettavampia johtopäätöksiä.