Askelmerkkejä ammattiliittoon : opiskelijoiden kokemuksia jäsenyydestään Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä
Paajanen, Pertti (2012)
Paajanen, Pertti
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229240
Tiivistelmä
Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää, vastaako Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toiminta liiton opiskelijajäsenten odotuksia ja toiveita. Tutkimuksella kartoitettiin myös opiskelijoiden kokemuksia jäsenyydestään ja liiton toiminnasta sekä selvitettiin opiskelijatoiminnan kehittämistarpeita.
Ammattiliittojen jäsenistön suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja työelämän tulokkaat tulisi saada järjestäytymään ammatillisesti, jotta voidaan turvata palkansaajien korkea järjestäytymisaste ja liittojen vaikuttavuus sopimuspöydissä. Työuran aloittajille ammattiliitto voi tarjota tietoa ja tukea työelämässä selviytymiseen. Nuoret ikäluokat eivät enää kuitenkaan liity ammattiliittoihin perinteen tai yhteisön paineesta. Oma paikka yhteiskunnassa halutaan määrittää itse ja henkilökohtaisista lähtökohdista. Ammattiliitolle tämä on haaste, sillä kansanliikkeen tavoitteena on koota työntekijät ryhmäksi, jolla on halu puolustaa joukkona työntekijöiden oikeuksia ja sopia työehdoista. Opiskelijajäsenyys on opiskelijalle ensiaskel ay-liikkeessä ja ammattiliitolle mahdollisuus sitouttaa heidät pidempään jäsenyyteen opiskelun päättymisen jälkeen. Ammattiliitolle on tärkeää tietää opiskelijoiden kokemuksista ja odotuksista, jotta se pystyy tuottamaan opiskelijoiden tarpeista lähtevää toimintaa.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Määrällinen aineisto kerättiin verkkokyselynä, johon vastasi 441 JHL:n opiskelijajäsentä. Vastaajat olivat pääasiassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia naisia, jotka suorittivat sosiaali- ja terveysalan tutkintoa. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä järjestötoiminnan asiantuntijaa, jotka työskentelivät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa ja JHL:ssä.
JHL:n opiskelijajäsenten tärkeimmät liittymismotiivit ovat jäsenyyden maksuttomuus ja liiton tarjoama turva jo opiskeluvaiheessa. Opiskelijat kuuluvat useaan ammattiliittoon samanaikaisesti. He ovat pää-osin tyytyväisiä JHL:n tarjoamiin palveluihin ja etuihin. Virkistystoiminaan liittyvät tehtävät koetaan kiinnostaviksi, mutta perinteisiin järjestötehtäviin ei tunneta vetoa. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, mutta puoluepolitiikka ei ole opiskelijajäseniä innostava vaikuttamistapa. Opiskelijat odottavat toiminnan olevan maantieteellisesti lähellä itseään, sillä valtakunnallisen opiskelijayhdistyksen toiminta jää etäiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista ovat valmiita suosittelemaan jäsenyyttä – tämä on vahva signaali siitä, että nykyisessä toimintatavassa on paljon hyvää.
Joka viides JHL:n opiskelijajäsen jatkaa jäsenyyttään liitossa valmistumisensa jälkeen. Suurelle osalle opiskelijoista jäsenyys on lyhytaikainen ja kevyt eikä ay-liikkeeseen olla vielä valmiita sitoutumaan. Osa opiskelijajäsenistä suhtautuu tietoisemmin jäsenyyteensä ja myös vertailee liittojen palveluita lopullista valintaa tehdessään. Myönteisesti ay-jäsenyyteen suhtautuvaa ryhmää on mahdollista kasvattaa raivaamalla tilaa uusille toimintamalleille, toimimalla paikallisesti sekä turvaamalla riittävät resurssit opiskelijatoimintaan. Osallistumisorientaatio rakentuu aikaisempaa kevyemmin perustein; ammattiliiton tulisi vastaavasti tarjota mahdollisuus myös kertaluonteiseen, lyhytkestoiseen tai projektinomaiseen osallistumiseen.
Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon vastaajien valikoituminen: kyselytutkimukseen vastasivat todennäköisesti ne, jotka muutenkin suhtautuvat ammattiliiton toimintaan keskimääräistä myönteisemmin.
Ammattiliittojen jäsenistön suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja työelämän tulokkaat tulisi saada järjestäytymään ammatillisesti, jotta voidaan turvata palkansaajien korkea järjestäytymisaste ja liittojen vaikuttavuus sopimuspöydissä. Työuran aloittajille ammattiliitto voi tarjota tietoa ja tukea työelämässä selviytymiseen. Nuoret ikäluokat eivät enää kuitenkaan liity ammattiliittoihin perinteen tai yhteisön paineesta. Oma paikka yhteiskunnassa halutaan määrittää itse ja henkilökohtaisista lähtökohdista. Ammattiliitolle tämä on haaste, sillä kansanliikkeen tavoitteena on koota työntekijät ryhmäksi, jolla on halu puolustaa joukkona työntekijöiden oikeuksia ja sopia työehdoista. Opiskelijajäsenyys on opiskelijalle ensiaskel ay-liikkeessä ja ammattiliitolle mahdollisuus sitouttaa heidät pidempään jäsenyyteen opiskelun päättymisen jälkeen. Ammattiliitolle on tärkeää tietää opiskelijoiden kokemuksista ja odotuksista, jotta se pystyy tuottamaan opiskelijoiden tarpeista lähtevää toimintaa.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Määrällinen aineisto kerättiin verkkokyselynä, johon vastasi 441 JHL:n opiskelijajäsentä. Vastaajat olivat pääasiassa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia naisia, jotka suorittivat sosiaali- ja terveysalan tutkintoa. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä järjestötoiminnan asiantuntijaa, jotka työskentelivät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa ja JHL:ssä.
JHL:n opiskelijajäsenten tärkeimmät liittymismotiivit ovat jäsenyyden maksuttomuus ja liiton tarjoama turva jo opiskeluvaiheessa. Opiskelijat kuuluvat useaan ammattiliittoon samanaikaisesti. He ovat pää-osin tyytyväisiä JHL:n tarjoamiin palveluihin ja etuihin. Virkistystoiminaan liittyvät tehtävät koetaan kiinnostaviksi, mutta perinteisiin järjestötehtäviin ei tunneta vetoa. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, mutta puoluepolitiikka ei ole opiskelijajäseniä innostava vaikuttamistapa. Opiskelijat odottavat toiminnan olevan maantieteellisesti lähellä itseään, sillä valtakunnallisen opiskelijayhdistyksen toiminta jää etäiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista ovat valmiita suosittelemaan jäsenyyttä – tämä on vahva signaali siitä, että nykyisessä toimintatavassa on paljon hyvää.
Joka viides JHL:n opiskelijajäsen jatkaa jäsenyyttään liitossa valmistumisensa jälkeen. Suurelle osalle opiskelijoista jäsenyys on lyhytaikainen ja kevyt eikä ay-liikkeeseen olla vielä valmiita sitoutumaan. Osa opiskelijajäsenistä suhtautuu tietoisemmin jäsenyyteensä ja myös vertailee liittojen palveluita lopullista valintaa tehdessään. Myönteisesti ay-jäsenyyteen suhtautuvaa ryhmää on mahdollista kasvattaa raivaamalla tilaa uusille toimintamalleille, toimimalla paikallisesti sekä turvaamalla riittävät resurssit opiskelijatoimintaan. Osallistumisorientaatio rakentuu aikaisempaa kevyemmin perustein; ammattiliiton tulisi vastaavasti tarjota mahdollisuus myös kertaluonteiseen, lyhytkestoiseen tai projektinomaiseen osallistumiseen.
Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon vastaajien valikoituminen: kyselytutkimukseen vastasivat todennäköisesti ne, jotka muutenkin suhtautuvat ammattiliiton toimintaan keskimääräistä myönteisemmin.