Nuorten äitien kokemuksia äitiysneuvolasta saamastaan tiedosta ja tuesta sekä raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta
Rasku, Suvi-Maria; Koskela, Tuisku (2009)
Rasku, Suvi-Maria
Koskela, Tuisku
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910134918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910134918
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten äitien parissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön ja lisätä heidän valmiuksiaan nuoren odottajan kohtaamiseen ja tukemiseen. Tutkimusongelmina oli selvittää, mitä raskausajan neuvolakäynneillä annettavaa tietoa nuoret pitävät tärkeänä, ja minkälaisia kokemuksia nuorilla äideillä on neuvolasta saadusta tiedosta ja tuesta sekä raskaudesta, synnytyksestä ja äitiydestä.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Vastaukset (n=16) kerättiin Nuoret äidit -toiminnan asiakkailta Helsingin ja Oulun Tyttöjen Taloilla. Vastaajat olivat 16–21 -vuotiaita, vuoden sisällä lapsensa synnyttäneitä äitejä. Aineisto analysoitiin tilastoimalla ja taulukointia tekemällä. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällön erittelyllä.
Nuoret äidit pitivät kaikkia neuvolassa käsiteltäviä asioita vähintään melko tärkeinä. Tärkeimpinä neuvolassa käsiteltävistä aihealueista pidettiin synnytykseen liittyviä asioita. Parhaiten tietoa ja tukea oli saatu omaan ja sikiön terveydentilaan liittyvissä asioissa. Heikoiten tietoa ja tukea oli saatu raskauden tuomista psyykkisistä muutoksista. Yleisesti ottaen neuvolasta saatu tieto arvioitiin riittävämmäksi kuin neuvolasta saatu tuki.
Raskaus, synnytys ja äitiys olivat nuorille yksilöllisiä ja tunnepitoisia kokemuksia. Asiakassuhteeseen neuvolan terveydenhoitajan tai kätilön kanssa toivottiin pysyvyyttä sekä yksilöllistä ja kunnioittavaa kohtelua. Enemmän tietoa ja tukea toivottiin tulevaan synnytykseen, vauvaperheen arkeen sekä masennukseen liittyvissä asioissa.
Jatkossa nuorten odottajien tarpeeseen tulisi normaalin neuvolaseurannan lisäksi kehittää kohdennettua perhevalmennusta sekä laatia nuorille suunnattua kirjallista ohjausmateriaalia.
Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Vastaukset (n=16) kerättiin Nuoret äidit -toiminnan asiakkailta Helsingin ja Oulun Tyttöjen Taloilla. Vastaajat olivat 16–21 -vuotiaita, vuoden sisällä lapsensa synnyttäneitä äitejä. Aineisto analysoitiin tilastoimalla ja taulukointia tekemällä. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällön erittelyllä.
Nuoret äidit pitivät kaikkia neuvolassa käsiteltäviä asioita vähintään melko tärkeinä. Tärkeimpinä neuvolassa käsiteltävistä aihealueista pidettiin synnytykseen liittyviä asioita. Parhaiten tietoa ja tukea oli saatu omaan ja sikiön terveydentilaan liittyvissä asioissa. Heikoiten tietoa ja tukea oli saatu raskauden tuomista psyykkisistä muutoksista. Yleisesti ottaen neuvolasta saatu tieto arvioitiin riittävämmäksi kuin neuvolasta saatu tuki.
Raskaus, synnytys ja äitiys olivat nuorille yksilöllisiä ja tunnepitoisia kokemuksia. Asiakassuhteeseen neuvolan terveydenhoitajan tai kätilön kanssa toivottiin pysyvyyttä sekä yksilöllistä ja kunnioittavaa kohtelua. Enemmän tietoa ja tukea toivottiin tulevaan synnytykseen, vauvaperheen arkeen sekä masennukseen liittyvissä asioissa.
Jatkossa nuorten odottajien tarpeeseen tulisi normaalin neuvolaseurannan lisäksi kehittää kohdennettua perhevalmennusta sekä laatia nuorille suunnattua kirjallista ohjausmateriaalia.