Rupilisko metsissämme - Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tiedottamisen arviointi
Lehikoinen, Hannu; Turunen, Ville (2012)
Lehikoinen, Hannu
Turunen, Ville
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219050
Tiivistelmä
Rupilisko (Triturus cristatus) on Suomessa erittäin uhanalainen salamanterieläin. Sen elinympäristöt sijoittuvat pääasiassa Itä-Suomeen ja Ahvenanmaalle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus edisti lajin suojelua kahden LIFE-hankkeen keinoin vuosien 2003–2008 aikana. Suojelutyö sai jatkoa, kun ELY-keskuksen hanke ”Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi” valittiin yhdeksi metsäluonnon monimuotoisuuden yteistoimintaverkostohankkeeksi.
Opinnäytetyössä selvitettiin ELY-keskuksen tiedottamista ja sen vaikuttavuutta METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa. ELY-keskus oli tiedottanut hankkeesta kirjeitse maanomistajille ja järjestänyt kaksi koulutuspäivää metsätoimihenkilöille. Kirje oli lähetetty niille maanomistajille, joiden mailla oli rupiliskon elinympäristöjä. Se sisälsi maanomistajakohtaisten tila- ja elinympäristötietojen lisäksi yleistä tietoa lajista ja sen suojeluvaihtoehdoista. Metsätoimihenkilöille järjestetyillä koulutuspäivillä pyrittiin lisäämään tietoa lajista ja antamaan valmiudet rupiliskon suojelun edistämiseksi.
Työ toteutettiin haastattelemalla viittä maanomistajaa ja kuutta metsätoimihenkilöä. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa tiedottamisen onnistumisesta ja kehittämisen kohteista. Hankkeen tiedottamista pidettiin pääosin onnistuneena, ja tiedottamisen kohderyhmät saivat lajin suojelun kannalta tarpeellista tietoa ja koulutusta. Tiedottamiseen annettiin myös kehitysehdotuksia. Esimerkiksi maanomistajat halusivat henkilökohtaisen yhteydenoton ennen kirjettä ja metsätoimihenkilöt toivoivat yleistä tietopakettia, jossa käsiteltäisiin lajin suojelumahdollisuuksia ja metsien käsittelyä rupiliskokohteilla.
Opinnäytetyössä selvitettiin ELY-keskuksen tiedottamista ja sen vaikuttavuutta METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa. ELY-keskus oli tiedottanut hankkeesta kirjeitse maanomistajille ja järjestänyt kaksi koulutuspäivää metsätoimihenkilöille. Kirje oli lähetetty niille maanomistajille, joiden mailla oli rupiliskon elinympäristöjä. Se sisälsi maanomistajakohtaisten tila- ja elinympäristötietojen lisäksi yleistä tietoa lajista ja sen suojeluvaihtoehdoista. Metsätoimihenkilöille järjestetyillä koulutuspäivillä pyrittiin lisäämään tietoa lajista ja antamaan valmiudet rupiliskon suojelun edistämiseksi.
Työ toteutettiin haastattelemalla viittä maanomistajaa ja kuutta metsätoimihenkilöä. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa tiedottamisen onnistumisesta ja kehittämisen kohteista. Hankkeen tiedottamista pidettiin pääosin onnistuneena, ja tiedottamisen kohderyhmät saivat lajin suojelun kannalta tarpeellista tietoa ja koulutusta. Tiedottamiseen annettiin myös kehitysehdotuksia. Esimerkiksi maanomistajat halusivat henkilökohtaisen yhteydenoton ennen kirjettä ja metsätoimihenkilöt toivoivat yleistä tietopakettia, jossa käsiteltäisiin lajin suojelumahdollisuuksia ja metsien käsittelyä rupiliskokohteilla.