Olohuoneesta olohuoneeseen : Ryhmämuotoinen vapaaehtoistoiminta kotona

Abstract

Kehittämistyössä tarkastelimme mitä ryhmämuotoinen, kotona tapahtuva vapaaehtoistoiminta edellyttää toimintaan osallistuvalta asukkaalta, ympäristöltä ja toiminnalta tehostetun kotihoidon yksikössä toimintaterapian näkökulmasta ja mitä tukea vapaaehtoistoimija tarvitsee toteuttaessaan sitä. Yhteistyökumppanina kehittämistyössä toimi Setlementti Louhela ry. Toteutimme kehittämistyön yhteistyössä Rinkulan vapaaehtoistoimijoiden kanssa ja se liittyi Toimintakykyä olohuoneista -verkostohankkeeseen. Lähestymistapa kehittämistyössä oli laadullinen tapaustutkimus. Toteutimme kuusi Olohuoneryhmää tehostetun kotihoidon yksikössä yhdessä kahden vapaaehtoistoimijan kanssa. Ryhmään osallistui neljä asukasta ja se kokoontui kerran viikossa heidän kodeissaan. Aineiston keräämisen menetelmänä käytimme osallistuvaa havainnointia. Tämän lisäksi haastattelimme vapaaehtoistoimijoita ja ryhmään osallistuneita asukkaita sekä reflektoimme omia kokemuksiamme tiedon välittämiseksi yhteistyökumppanille. Lähtökohtina työssä olivat toiminnallinen oikeudenmukaisuus ja elämänkaarimalli. Työskentelyä ohjasi Inhimillisen toiminnan malli. Asukkaille ryhmän kokoontuminen omassa kodissa sopi hyvin. Koti oli sopiva tila pienen ryhmän kokoontumiseen, mutta toiminnalle se asetti rajoitteita. Ryhmään osallistuneet asukkaat kokivat iloa yhteisestä toiminnasta ja naapureiden tapaamisesta. Vapaaehtoistoimijat pitivät toimintaa antoisana, mutta haasteellisena asukkaiden tarvitseman tuen vuoksi. Tehostetun kotihoidon yksikössä on tarve asukkaiden yhteiseen toimintaan ja he hyötyvät Olohuoneryhmän kaltaisesta vapaaehtoisvoimin järjestettävästä toiminnasta. Onnistuakseen toiminta vaatii yhteistyötä ja yhteisiä sopimuksia Setlementti Louhelan, kotihoidon henkilöstön ja asukkaiden omaisten välillä. Kotona Olohuoneryhmä olisi mahdollista toteuttaa asukkaita ja vapaaehtoistoimijoita tukemalla. Kehittämistyöstä saamamme tulokset ovat soveltaen hyödynnettävissä ikäihmisten asumispalveluissa.

The purpose of this study was to gather information from an elderly people`s group at home and identify those factors that have an influence on to their occupational participation. Our question was what this kind of action at home requires of the occupant, environment and occupation at intensive home care unit from an occupational therapy perspective. In addition, we identified what kind of support voluntary workers need so that they are able to implement occupation with the group at home. The project was carried out in co-operation with Setlementti Louhela and voluntary workers from the meeting place Rinkula. The main data for this study was gathered by observing the residents in the group and in their own environment. Other supporting data of this work was collected by interviewing occupants and voluntary workers. The study based on The Model of Human Occupation and occupational justice framework. We also collected feedback from the participants and reflected our own experiences. The living room as a meeting place for group was implemented at the intensive home care unit in Järvenpää with two voluntary workers. The living room group sessions were held once a week for six times altogether. We found out that the occupants enjoyed the activity and company of others. The group played an important role for them. In order to be realized this kind of voluntary work in intensive home care unit needs a close collaboration between the workers, voluntary workers and relatives of occupants. In this unit the occupants have an impaired performance capacity and they need a lot of assistance in order to participate in group activities. The results lead to the conclusions that a group in intensive home care unit promotes social participation of elderly people. The results can be applied into elderly people`s housing services. A living room as a meeting place could be accomplished by supporting the occupants and voluntary workers.