PSHP:n osastonsihteerien työtyytyväisyyden parantaminen MD-MIRANDA ja MD-OBERON -järjestelmiä kehittämällä
Vehkalahti, Susanna (2012)
Vehkalahti, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205188704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205188704
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on PSHP:n osastonsihteerien työtyytyväisyyden parantaminen potilashoidon MD-MIRANDA ja MD-OBERON -järjestelmiä kehittämällä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kolme yksikköä: Tampereen yliopistollinen sairaala, Valkeakosken aluesairaala sekä Vammalan aluesairaala. Tutkimusongelmana oli: miten osastonsihteerien työtyytyväisyyttä voitaisiin parantaan potilashoidon tietojärjestelmiä kehittämällä? Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa osastonsihteereiden työtyytyväisyyttä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tarkoituksena on tuottaa kehittämisehdotuksia työtyytyväisyyden parantamiseksi Herzbergin kaksifaktoriteoriaan pohjautuen. Tutkimus toteuttiin sähköisen kyselylomakkeen avulla marraskuun 2011 aikana. Tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin.
Sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse saatekirjeen kera 200 osastonsihteerille. Vastausprosentiksi muodostui 47%. Herzbergin kaksifaktoriteorian mukaan työtyytyväisyyttä voidaan lisätä motivaatiotekijöitä parantamalla ja työtyytymättömyyttä voidaan poistaa hygieniatekijöitä parantamalla. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan osastonsihteerit kokivat merkittävää tyytymättömyyttä työhönsä kaikissa hygienia- ja motivaatiotekijöiden osa-alueissa.
Tutkimuksen mukaan osastonsihteerien työtyytyväisyyttä voitaisiin parantaa erityisesti potilastietojärjestelmiä kehittämällä. Potilaan valinta -toiminto on kehitettävä luotettavammaksi, potilastietojärjestelmistä tulee tehdä vakaampia ja siirtymiä on vähennettävä. Osastonsihteereistä tulee perustaa työryhmä viemään potilastietojärjestelmien parannusehdotuksia aktiivisesti eteenpäin, jotta potilastietojärjestelmistä saadaan kehitettyä työystävällisempiä. Työtiloja tulee kehittää ja työhöntuloperehdytyksestä tulee tehdä yksilöllisempi. Työpaikan viihtyvyyden parantamiseksi tulee järjestää kokouksia osastokohtaisesti. Esimiesten tulee käydä palkkakeskusteluja osastonsihteereiden kanssa ja antaa osastonsihteereille enemmän palautetta ja tunnustusta.
Sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse saatekirjeen kera 200 osastonsihteerille. Vastausprosentiksi muodostui 47%. Herzbergin kaksifaktoriteorian mukaan työtyytyväisyyttä voidaan lisätä motivaatiotekijöitä parantamalla ja työtyytymättömyyttä voidaan poistaa hygieniatekijöitä parantamalla. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan osastonsihteerit kokivat merkittävää tyytymättömyyttä työhönsä kaikissa hygienia- ja motivaatiotekijöiden osa-alueissa.
Tutkimuksen mukaan osastonsihteerien työtyytyväisyyttä voitaisiin parantaa erityisesti potilastietojärjestelmiä kehittämällä. Potilaan valinta -toiminto on kehitettävä luotettavammaksi, potilastietojärjestelmistä tulee tehdä vakaampia ja siirtymiä on vähennettävä. Osastonsihteereistä tulee perustaa työryhmä viemään potilastietojärjestelmien parannusehdotuksia aktiivisesti eteenpäin, jotta potilastietojärjestelmistä saadaan kehitettyä työystävällisempiä. Työtiloja tulee kehittää ja työhöntuloperehdytyksestä tulee tehdä yksilöllisempi. Työpaikan viihtyvyyden parantamiseksi tulee järjestää kokouksia osastokohtaisesti. Esimiesten tulee käydä palkkakeskusteluja osastonsihteereiden kanssa ja antaa osastonsihteereille enemmän palautetta ja tunnustusta.