Harvennustyömaiden korjuujälki Stora Enso Metsän Pohjanmaan tiimin aluella 2011
Morko, Mika (2012)
Morko, Mika
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178661
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää harvennushakkuiden korjuujälki Stora Enso Metsän Pohjanmaan tiimin alueelta. Tutkimuksessa saatuja tuloksia on arvioitu ja vertailtu metsäkeskusten ja Stora Enson puunkorjuuyrittäjien tekemiin selvityksiin korjuujäljestä. Tämän arvioinnin ja vertailun tavoitteena oli kehittää tarvittaessa puunkorjuuyrittäjien suorittamaa korjuujälkimittausta. Opinnäytetyön teoriaosassa on selvitetty harvennusten korjuujäljestä asetettuja suosituksia ja määräyksiä.
Korjuujäljen laadun mittaus on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Maas-totarkastusten ohjeen 2011 mukaisesti jälki-inventointimenetelmällä. Tutkimusai-neisto koostui 26 harvennustyömaan tarkastetusta metsikkökuviosta, joiden pinta-ala oli yhteensä 135,5 hehtaaria. Tarkastetuilta metsikkökuvioilta on mitattu puuston runkoluku puulajeittain, pohjapinta-ala, valtapituus, keskiläpimitta, puustovauriot, ajourapainumat, ajouraleveys ja ajouraväli. Tutkimusaineiston harvennushakkuut on suoritettu vuosina 2010 ja 2011 ja korjuujälkimittaukset on tehty ajanjaksolla 11.7.–7.11.2011.
Tutkimusaineiston ajouraleveyden keskiarvo oli 4,4 metriä ja ajouravälin 21,1 metriä. Mitattujen kuvioiden ajourapainumaprosentti oli 1,5 ja puustovaurioprosentti 4,7. Tutkimusaineiston kuvioista kolme ei ollut suositusten mukaisia puuston tiheydeltään. Tutkimuksen tuloksia on myös tarkasteltu Tapion Maastotarkastusten ohjeet 2011 korjuujäljen arvostelusapluunan avulla. Arvostelusapluunan perusteella määritetään mitatun alueen kokonaisarvosana korjuujäljestä. Tapion maastotarkastusohjeiden perusteella arvioitu korjuujäljen kokonaisarvosana noudatti valtakunnallista ja alueellista tasoa. Hyvään korjuujäljen tasoon mitatuista kuvioista pääsi 73 prosenttia. Tarkastetuista kuvioista huomautettavaa korjuujäljessä oli 23 prosentissa ja vir-heellisyyttä neljässä prosentissa. Tutkimusaineiston kuvioissa huomautusten luku-määrä oli 19 ja virheellisyyksien yksi.
Tutkimusaineistossa puustovauriot olivat merkittävin korjuujäljen laatua heikentävä tekijä. Pohjanmaan tiimin alueen kuvioista 46 prosenttia ei päässyt suositusten mu-kaiselle alle neljän prosentin tasolle puustovaurioissa. Puustovauriot aiheuttivat yhden virheellisyyden ja yhdessä huomautusten kanssa 60 prosenttia korjuujäljen laadun ongelmista. Huomautusten syynä oli puuston tiheys 15 prosentissa, ajourale- veys kymmenessä prosentissa ja ajourapainumat 15 prosentissa huomautuksista.
Korjuujäljen laadun mittaus on tehty Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Maas-totarkastusten ohjeen 2011 mukaisesti jälki-inventointimenetelmällä. Tutkimusai-neisto koostui 26 harvennustyömaan tarkastetusta metsikkökuviosta, joiden pinta-ala oli yhteensä 135,5 hehtaaria. Tarkastetuilta metsikkökuvioilta on mitattu puuston runkoluku puulajeittain, pohjapinta-ala, valtapituus, keskiläpimitta, puustovauriot, ajourapainumat, ajouraleveys ja ajouraväli. Tutkimusaineiston harvennushakkuut on suoritettu vuosina 2010 ja 2011 ja korjuujälkimittaukset on tehty ajanjaksolla 11.7.–7.11.2011.
Tutkimusaineiston ajouraleveyden keskiarvo oli 4,4 metriä ja ajouravälin 21,1 metriä. Mitattujen kuvioiden ajourapainumaprosentti oli 1,5 ja puustovaurioprosentti 4,7. Tutkimusaineiston kuvioista kolme ei ollut suositusten mukaisia puuston tiheydeltään. Tutkimuksen tuloksia on myös tarkasteltu Tapion Maastotarkastusten ohjeet 2011 korjuujäljen arvostelusapluunan avulla. Arvostelusapluunan perusteella määritetään mitatun alueen kokonaisarvosana korjuujäljestä. Tapion maastotarkastusohjeiden perusteella arvioitu korjuujäljen kokonaisarvosana noudatti valtakunnallista ja alueellista tasoa. Hyvään korjuujäljen tasoon mitatuista kuvioista pääsi 73 prosenttia. Tarkastetuista kuvioista huomautettavaa korjuujäljessä oli 23 prosentissa ja vir-heellisyyttä neljässä prosentissa. Tutkimusaineiston kuvioissa huomautusten luku-määrä oli 19 ja virheellisyyksien yksi.
Tutkimusaineistossa puustovauriot olivat merkittävin korjuujäljen laatua heikentävä tekijä. Pohjanmaan tiimin alueen kuvioista 46 prosenttia ei päässyt suositusten mu-kaiselle alle neljän prosentin tasolle puustovaurioissa. Puustovauriot aiheuttivat yhden virheellisyyden ja yhdessä huomautusten kanssa 60 prosenttia korjuujäljen laadun ongelmista. Huomautusten syynä oli puuston tiheys 15 prosentissa, ajourale- veys kymmenessä prosentissa ja ajourapainumat 15 prosentissa huomautuksista.