Sastamalan PTS-hanke - asiakaskokemuksia työttömien terveyspalveluista
Hietava, Hanna (2012)
Hietava, Hanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158264
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kuvata, kuinka Pitkään Terveenä Sastamalassa -hankkeen pitkäaikaistyöttömät asiakkaat olivat kokeneet terveystarkastukset ja -palvelut omassa elämässään. Mitä vaikutuksia terveystarkastuksella oli heidän elämäänsä ja terveyspalveluiden käyttöön. Asiakkailta kysyttiin myös, missä he ovat tällä hetkellä ja mikä on heidän asemansa työmarkkinoihin.
Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin ne pitkäaikaistyöttömät, jotka kävivät terveystarkastuksessa pTS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2007–2008. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin 49 asiakkaalle. Vastauksia palautui 16 ja vastausprosentiksi tuli 33. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen esitettiin graafisesti ja kvalitatiivinen sisältö analysoitiin sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan terveystarkastus oli vaikuttanut asiakkaisiin paljon. He olivat tyytyväisiä päästessään terveystarkastukseen ja siitä, että heidän terveydestään oltiin kiinnostuneita. Elämäntapoihin oli suurin osa myös tehnyt muutoksia tai ainakin yrittänyt muutosta. Niitä mitattiin ravitsemuksen, liikunnan ja päihteiden käytön osalta. Palveluiden käyttöaste oli noussut useimpien kohdalla.
Terveystarkastuksella ei ollut sinänsä vaikutusta työn saantiin tai koulutukseen pääsyyn, vaan terveystarkastus pitää nähdä yhtenä prosessin osana pitkäaikaisessa kuntoutuksessa ja hoidossa. Siirtymät toteutuivat terveydenhuollon sisällä ja pääasiana oli pääsy palveluiden piiriin. Kehittämisideana tutkittavat toivoivat, että terveystarkastukset olisivat säännöllisiä. Suurimmalla osalla tulevaisuuden toiveena oli, että pysyisi terveenä. Osalla myös, että saisi töitä.
Työttömien terveyspalveluiden toiminnan jatkuvuutta ovat tukemassa valtakunnallisen PTT-hankkeen kehittämät toimintatavat, uusi terveydenhuoltolaki, Kaste ohjelmassa
2012–2015 olevat osatavoitteet, vuonna 2013 voimaan tuleva uudistettu laki työvoima- ja yrityspalveluista sekä Toimia-hankkeen suositukset työttömän toimintaja työkyvyn hyvistä arviointikäytännöistä.
Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin ne pitkäaikaistyöttömät, jotka kävivät terveystarkastuksessa pTS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2007–2008. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin 49 asiakkaalle. Vastauksia palautui 16 ja vastausprosentiksi tuli 33. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen esitettiin graafisesti ja kvalitatiivinen sisältö analysoitiin sisällön analyysillä.
Tulosten mukaan terveystarkastus oli vaikuttanut asiakkaisiin paljon. He olivat tyytyväisiä päästessään terveystarkastukseen ja siitä, että heidän terveydestään oltiin kiinnostuneita. Elämäntapoihin oli suurin osa myös tehnyt muutoksia tai ainakin yrittänyt muutosta. Niitä mitattiin ravitsemuksen, liikunnan ja päihteiden käytön osalta. Palveluiden käyttöaste oli noussut useimpien kohdalla.
Terveystarkastuksella ei ollut sinänsä vaikutusta työn saantiin tai koulutukseen pääsyyn, vaan terveystarkastus pitää nähdä yhtenä prosessin osana pitkäaikaisessa kuntoutuksessa ja hoidossa. Siirtymät toteutuivat terveydenhuollon sisällä ja pääasiana oli pääsy palveluiden piiriin. Kehittämisideana tutkittavat toivoivat, että terveystarkastukset olisivat säännöllisiä. Suurimmalla osalla tulevaisuuden toiveena oli, että pysyisi terveenä. Osalla myös, että saisi töitä.
Työttömien terveyspalveluiden toiminnan jatkuvuutta ovat tukemassa valtakunnallisen PTT-hankkeen kehittämät toimintatavat, uusi terveydenhuoltolaki, Kaste ohjelmassa
2012–2015 olevat osatavoitteet, vuonna 2013 voimaan tuleva uudistettu laki työvoima- ja yrityspalveluista sekä Toimia-hankkeen suositukset työttömän toimintaja työkyvyn hyvistä arviointikäytännöistä.