Globaalien lihasten EMG-aktiivisuus lantionnostoharjoitteissa
Rantanen, Mika; Marjamäki, Markku (2012)
Rantanen, Mika
Marjamäki, Markku
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168450
Tiivistelmä
Keskivartalon stabiliteettiharjoitteilla pyritään harjoittamaan keskivartalon voimaa ja motorista kontrollia. Tyypillisimpiä stabiliteettiharjoitteita ovat isometriset harjoitteet kuten kulmanoja ja lantionnosto. Siitä, miten globaalit lihakset aktivoituvat keskivartalon eri stabiliteettiharjoitteissa, on vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia globaalien lihasten, m. latissimus dorsin, m. gluteus maximuksen ja m. biceps femoriksen, EMG-aktiivisuustasoja isometrisessä lantionnostoharjoitteessa kahdeksassa eri alkuasennossa.
Kymmenen perustervettä fyysisesti aktiivista 23–30-vuotiasta ammattikorkeakouluopiskelijaa, 5 naista ja 5 miestä, osallistui tutkimukseen. Pintaelektrodit asetettiin bilateraalisesti tutkittaviin lihaksiin EMG-signaalin rekisteröimistä varten. Raaka EMG-data RMS-keskiarvoistettiin 5 sekunnin suorituksen keskeltä 3 sekunnin aikaikkunalla. Tulokset normalisoitiin prosentuaalista isometristä maksimaalista tahdonalaista voimantuottoa vastaaviksi (% MVIC) tulosten vertailua varten. Aineisto analysoitiin SPSS 19 -ohjelmaa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05.
Lihasten aktiivisuudet jäivät alle voimaharjoittelussa vaaditun 60 %:n MVIC-tason kaikissa harjoitusliikkeissä. Tilastollisesti merkitsevä ero saatiin unilateraalisten harjoitteiden 4 ja 7 (p = 0,01) sekä 5 ja 7 (p = 0,034) välillä m. latissimus dorsin aktiivisuustasossa. Lähes kaikissa harjoitusliikkeissä naisten lihasaktiivisuudet olivat korkeammat verrattuna miesten vastaaviin.
Lantionnostoharjoitteen alkuasennolla voidaan vaikuttaa lihasten aktivoitumistasoihin, ja se kannattaa huomioida harjoitusterapiassa. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksen tulokset jäivät suuntaa antaviksi eikä niitä voida yleistää.
Kymmenen perustervettä fyysisesti aktiivista 23–30-vuotiasta ammattikorkeakouluopiskelijaa, 5 naista ja 5 miestä, osallistui tutkimukseen. Pintaelektrodit asetettiin bilateraalisesti tutkittaviin lihaksiin EMG-signaalin rekisteröimistä varten. Raaka EMG-data RMS-keskiarvoistettiin 5 sekunnin suorituksen keskeltä 3 sekunnin aikaikkunalla. Tulokset normalisoitiin prosentuaalista isometristä maksimaalista tahdonalaista voimantuottoa vastaaviksi (% MVIC) tulosten vertailua varten. Aineisto analysoitiin SPSS 19 -ohjelmaa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05.
Lihasten aktiivisuudet jäivät alle voimaharjoittelussa vaaditun 60 %:n MVIC-tason kaikissa harjoitusliikkeissä. Tilastollisesti merkitsevä ero saatiin unilateraalisten harjoitteiden 4 ja 7 (p = 0,01) sekä 5 ja 7 (p = 0,034) välillä m. latissimus dorsin aktiivisuustasossa. Lähes kaikissa harjoitusliikkeissä naisten lihasaktiivisuudet olivat korkeammat verrattuna miesten vastaaviin.
Lantionnostoharjoitteen alkuasennolla voidaan vaikuttaa lihasten aktivoitumistasoihin, ja se kannattaa huomioida harjoitusterapiassa. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksen tulokset jäivät suuntaa antaviksi eikä niitä voida yleistää.