Alaraajojen pääojentajalihasten kinesioteippauksen välitön ja viivästynyt vaste vertikaalihyppyyn mieskoripalloilijoilla
Korpi, Marko; Kalima, Lauri (2012)
Korpi, Marko
Kalima, Lauri
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205168529
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alaraajojen pääojentajalihasten kinesioteippauksen välitöntä ja viivästynyttä vastetta vertikaalihyppyyn mieskoripalloilijoilla. Vertikaalihyppy mittaa alaraajojen ojentajalihasten räjähtävää voimantuottoa. Monessa urheilulajissa lihasvoimaa voidaan pitää yhtenä suorituskyvyn tärkeimmistä tekijöistä. Koeryhmässä alaraajojen ojentajalihakset teipattiin kinesioteipillä, aktivoivalla menetelmällä. Tähän päivään mennessä vastaavia tutkimuksia, joissa olisi tutkittu useiden lihasten kinesioteippauksen vaikutusta vertikaalihyppyyn, ei ilmeisesti ole tehty.
Tutkittavana oli 20 mieskoripalloilijaa, jotka jaettiin satunnaisesti koeryhmään (n=15) (ikä 20,07 ± 4,68, pituus 188,33 ± 8,35 cm, paino 83,82 ± 11,26 kg) ja kontrolliryhmään (n=5) (ikä 17,40 ± 0,55, pituus 191,20 ± 3,11 cm, paino 83,75 ± 11,90 kg). Kaikki tutkittavat testattiin kolmeen kertaan. Jokaisella testikerralla testattavat hyppäsivät kolme staattista ja kolme esikevennettyä vertikaalihyppyä, ilman käsien avustavaa liikettä. Ensimmäiset kaksi testiä oli samana päivänä siten, että niiden välissä oli 45 min tauko. Alkumittausten jälkeen testattavat jaettiin satunnaisesti ryhmiin, minkä jälkeen koeryhmän henkilöt teipattiin kinesioteipillä. Kontrolliryhmän henkilöille ei tehty mitään. Kolmas testi oli 24 tunnin kuluttua alkumittauksesta.
Hypyt mitattiin voimalevyllä (Hur Labs FP4, Finland) ja hyppykorkeus määriteltiin lähtönopeuden mukaan. Koeryhmän staattisen vertikaalihypyn viivästyneessä (24 h) vasteessa havaittiin, että maksimiteho (watts) parantui tilastollisesti suuntaa antavasti (p = 0,100). Koeryhmän staattisen vertikaalihypyn korkeuden (cm) ja lähtönopeuden (m/s) osalta havaittiin pientä parannusta, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kinesioteippaus ei parantanut merkittävästi vertikaalihypyn tuloksia. Vertailtaessa aikaisempiin tutkimuksiin tämän tutkimuksen tuloksen näyttävät suurimmilta osin samanlaisilta. Urheilussa pienikin tulosparannus voi kuitenkin olla merkittävä. Kinesioteippiä käytetään yleisimmin kivun hoitamiseen ja lihasten toiminnan korjaamiseen. Tulokset osoittivat myös, ettei kinesioteippaus merkittävästi huonontanut hyppytuloksia tai lihasvoimaa. Lisää tutkimuksia kuitenkin kaivataan.
Tutkittavana oli 20 mieskoripalloilijaa, jotka jaettiin satunnaisesti koeryhmään (n=15) (ikä 20,07 ± 4,68, pituus 188,33 ± 8,35 cm, paino 83,82 ± 11,26 kg) ja kontrolliryhmään (n=5) (ikä 17,40 ± 0,55, pituus 191,20 ± 3,11 cm, paino 83,75 ± 11,90 kg). Kaikki tutkittavat testattiin kolmeen kertaan. Jokaisella testikerralla testattavat hyppäsivät kolme staattista ja kolme esikevennettyä vertikaalihyppyä, ilman käsien avustavaa liikettä. Ensimmäiset kaksi testiä oli samana päivänä siten, että niiden välissä oli 45 min tauko. Alkumittausten jälkeen testattavat jaettiin satunnaisesti ryhmiin, minkä jälkeen koeryhmän henkilöt teipattiin kinesioteipillä. Kontrolliryhmän henkilöille ei tehty mitään. Kolmas testi oli 24 tunnin kuluttua alkumittauksesta.
Hypyt mitattiin voimalevyllä (Hur Labs FP4, Finland) ja hyppykorkeus määriteltiin lähtönopeuden mukaan. Koeryhmän staattisen vertikaalihypyn viivästyneessä (24 h) vasteessa havaittiin, että maksimiteho (watts) parantui tilastollisesti suuntaa antavasti (p = 0,100). Koeryhmän staattisen vertikaalihypyn korkeuden (cm) ja lähtönopeuden (m/s) osalta havaittiin pientä parannusta, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan kinesioteippaus ei parantanut merkittävästi vertikaalihypyn tuloksia. Vertailtaessa aikaisempiin tutkimuksiin tämän tutkimuksen tuloksen näyttävät suurimmilta osin samanlaisilta. Urheilussa pienikin tulosparannus voi kuitenkin olla merkittävä. Kinesioteippiä käytetään yleisimmin kivun hoitamiseen ja lihasten toiminnan korjaamiseen. Tulokset osoittivat myös, ettei kinesioteippaus merkittävästi huonontanut hyppytuloksia tai lihasvoimaa. Lisää tutkimuksia kuitenkin kaivataan.