Asuinkerrostalon energiatehokkuuden tarkastelu
Mäkeläinen, Matias (2012)
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158422
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Kirkkonummelle vuonna 2012 rakennettavan kuusikerroksisen kaukolämmitetyn asuinkerrostalon energiatehokkuutta vuonna 2012 voimaan tulevien energiamääräysten mukaan. Työssä selvitettiin, täyttääkö kaukolämmitetty asuinkerrostalo uuden energialuvun mukaiset vaatimukset uusien vuonna 2012 voimaan tulevien rakentamismääräyskokoelmien osien D3 ja D5 mukaan. Rakentamismääräyskokoelmien mukaan tutkittava asuinkerrostalo täyttää energiamääräykset, kun energialuku eli E-luku on alle 130 kWh/m²a. Lisäksi työssä kartoitettiin energialuvun parantamismahdollisuuksia.
Työssä esitetään rakennuksen lähtötietojen avulla jäähdytystarvetarkastelu, energialuvun laskentamenetelmien eri vaiheet ja lopuksi energialuvun parantamismahdollisuudet. Jäähdytystarvetarkastelu suoritettiin IDA-ICE-ohjelmalla. Energialuvun laskentamenetelmien eri vaiheet ovat seuraavat: rakennuksen lämmitysenergian nettotarve, laitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus, lämpökuormat, lämmitysjärjestelmän energiankulutus, ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus, rakennuksen ostoenergiankulutus ja E-luku. Energialuvun määrittämiseen käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja rakentamismääräyskokoelman osien D3 ja D5 määräyksiä ja ohjeita. Ilmanvaihtokoneiden ominaissähköteho, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ja rakennusvaipan ilmanvuotoluku olivat energialuvun pienentämiskeinoja.
Laskentamallista saatujen tulosten perusteella kaukolämmitetty asuinkerrostalo ylittää uusien energiamääräysten mukaiset vaatimukset. Laskentamallin asuinkerrostalon energialuvuksi saatiin 137,6 kWh/m²a. Energialuvun suuruuteen vaikutti, että kyseinen rakennus sai rakennusluvan ennen uusia määräyksiä. Energialuvun pienentämiskeinojen jälkeen energialuvuksi saatiin 117,8 kWh/m²a. Laskelmista voidaan todeta, että asuinkerrostaloissa ilmanvaihdolla on merkittävä vaikutus energialukuun. Uusien painotettujen lämmitysenergiakertoimien perusteella voidaan todeta, että lämmitysmuotona kaukolämpö ja uusiutuvat polttoaineet ovat hyviä ratkaisuja asuinkerrostalon lämmitysmuodoiksi.
Työssä esitetään rakennuksen lähtötietojen avulla jäähdytystarvetarkastelu, energialuvun laskentamenetelmien eri vaiheet ja lopuksi energialuvun parantamismahdollisuudet. Jäähdytystarvetarkastelu suoritettiin IDA-ICE-ohjelmalla. Energialuvun laskentamenetelmien eri vaiheet ovat seuraavat: rakennuksen lämmitysenergian nettotarve, laitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus, lämpökuormat, lämmitysjärjestelmän energiankulutus, ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus, rakennuksen ostoenergiankulutus ja E-luku. Energialuvun määrittämiseen käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja rakentamismääräyskokoelman osien D3 ja D5 määräyksiä ja ohjeita. Ilmanvaihtokoneiden ominaissähköteho, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ja rakennusvaipan ilmanvuotoluku olivat energialuvun pienentämiskeinoja.
Laskentamallista saatujen tulosten perusteella kaukolämmitetty asuinkerrostalo ylittää uusien energiamääräysten mukaiset vaatimukset. Laskentamallin asuinkerrostalon energialuvuksi saatiin 137,6 kWh/m²a. Energialuvun suuruuteen vaikutti, että kyseinen rakennus sai rakennusluvan ennen uusia määräyksiä. Energialuvun pienentämiskeinojen jälkeen energialuvuksi saatiin 117,8 kWh/m²a. Laskelmista voidaan todeta, että asuinkerrostaloissa ilmanvaihdolla on merkittävä vaikutus energialukuun. Uusien painotettujen lämmitysenergiakertoimien perusteella voidaan todeta, että lämmitysmuotona kaukolämpö ja uusiutuvat polttoaineet ovat hyviä ratkaisuja asuinkerrostalon lämmitysmuodoiksi.