Lapsilähtöisyys ja lasten vahvuudet pienryhmässä
Perttula, Sivi; Oksanen, Sari (2009)
Perttula, Sivi
Oksanen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910054783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910054783
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme oli toiminnallinen, joka toteutettiin osana VKK –metro –hanketta eli pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämishanketta. Teimme projektin yhdessä hankkeen tutkimuspäiväkodeista ja aihe nousi päiväkodin toiveista ja kehittämiskohteista. Toteutimme kymmenen toimintatuokiota maalis-toukokuussa 2009. Projektiin osallistui neljä esikouluikäistä lasta kahdesta eri päiväkotiryhmästä. Tuokioiden lähtökohtana oli lapsilähtöisyys ja oppimistyylien havainnointi. Päämääränä oli saada lapset innostumaan tuokioista ja antaa kasvattajille tietoa lasten oppimistyyleistä.
Tavoitteena opinnäytetyössämme oli kasvattaa omaa ammatillista osaamista pitkäkestoisen, suunnittelua ja arviointia vaativan projektin kautta. Päiväkodille ja perheille halusimme tuoda uusia näkemyksiä lapsilähtöisestä toiminnasta sekä lasten oppimisen vahvuuksista. Toimintatuokioiden tavoitteena oli tarjota lapsille monipuolista ja elämyksellistä toimintaa, josta he nauttisivat sekä saada lasten oppimistyylit esille. Otimme tuokioiden suunnittelussa huomioon yhteistyökumppaneiden ja lasten toiveet.
Projektin arviointi painottui toiminnan arviointiin. Arvioinninkeinoja olivat videointi, osallistava havainnointi, portfolio, haastattelu ja kyselyt. Raportissa arviointi keskittyy lasten toiminnan sekä oppimistyylien, oman työskentelymme ja projektin hyödyllisyyden arviointiin. Opinnäytetyön aikana tavoitteet olivat koko ajan osana arviointiprosessia. Sovelsimme projektin toiminnallisessa osuudessa ja arvioinnissa teoriaa, jonka aiheena olivat lapsilähtöisyys, oppiminen ja oppimistyylit. Toteuttaaksemme mahdollisimman monipuolisen ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin vastaavaan projektin, teimme haastatteluja ja kyselyitä vanhemmille, työntekijöille, päiväkodin johtajalle ja lapsille. Teimme palautekyselyt sekä projektin alussa että lopussa.
Opimme toteuttamaan pitkäkestoista projektia, joka vaati sinnikkyyttä. Toiminnallisissa tilanteissa ohjaustaidot paranivat ja oma työote selkeytyi. Videomateriaalin avulla pystyimme havainnoimaan sekä omaa että lasten toimintaa. Lasten toiminnan arvioinnissa kiinnitimme huomiota oppimistyyleihin, käyttäytymiseen ja keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kaikki lapset olivat toimintatuokioissa innoissaan mukana ja tulivat keskenään hyvin toimeen, vaikka olivat osittain eri päiväkotiryhmistä ja persooniltaan erilaisia.
Järjestimme projektin päätöksenä purkuillan vanhemmille ja työntekijöille. Illan aikana esittelimme projektin sisältöä ja tarkoitusta sekä näytimme toimintatuokioista editoidun videokoosteen. Lapsille annoimme kotiin henkilökohtaiset portfoliot, jotka sisälsivät valokuvia ja lasten töitä toimintatuokioiden ajalta. Videointi on hyvä keino havainnoida lapsia ja löytää heistä puolia, joita ei välttämättä huomaa arjen keskellä. Halusimme projektin avulla näyttää työntekijöille videoinnin hyödyllisyyttä, avartaa heidän sekä vanhempien näkemyksiä lasten oppimistyyleistä ja osoittaa pienryhmätoiminnan merkityksellisyyden.
Tavoitteena opinnäytetyössämme oli kasvattaa omaa ammatillista osaamista pitkäkestoisen, suunnittelua ja arviointia vaativan projektin kautta. Päiväkodille ja perheille halusimme tuoda uusia näkemyksiä lapsilähtöisestä toiminnasta sekä lasten oppimisen vahvuuksista. Toimintatuokioiden tavoitteena oli tarjota lapsille monipuolista ja elämyksellistä toimintaa, josta he nauttisivat sekä saada lasten oppimistyylit esille. Otimme tuokioiden suunnittelussa huomioon yhteistyökumppaneiden ja lasten toiveet.
Projektin arviointi painottui toiminnan arviointiin. Arvioinninkeinoja olivat videointi, osallistava havainnointi, portfolio, haastattelu ja kyselyt. Raportissa arviointi keskittyy lasten toiminnan sekä oppimistyylien, oman työskentelymme ja projektin hyödyllisyyden arviointiin. Opinnäytetyön aikana tavoitteet olivat koko ajan osana arviointiprosessia. Sovelsimme projektin toiminnallisessa osuudessa ja arvioinnissa teoriaa, jonka aiheena olivat lapsilähtöisyys, oppiminen ja oppimistyylit. Toteuttaaksemme mahdollisimman monipuolisen ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin vastaavaan projektin, teimme haastatteluja ja kyselyitä vanhemmille, työntekijöille, päiväkodin johtajalle ja lapsille. Teimme palautekyselyt sekä projektin alussa että lopussa.
Opimme toteuttamaan pitkäkestoista projektia, joka vaati sinnikkyyttä. Toiminnallisissa tilanteissa ohjaustaidot paranivat ja oma työote selkeytyi. Videomateriaalin avulla pystyimme havainnoimaan sekä omaa että lasten toimintaa. Lasten toiminnan arvioinnissa kiinnitimme huomiota oppimistyyleihin, käyttäytymiseen ja keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Kaikki lapset olivat toimintatuokioissa innoissaan mukana ja tulivat keskenään hyvin toimeen, vaikka olivat osittain eri päiväkotiryhmistä ja persooniltaan erilaisia.
Järjestimme projektin päätöksenä purkuillan vanhemmille ja työntekijöille. Illan aikana esittelimme projektin sisältöä ja tarkoitusta sekä näytimme toimintatuokioista editoidun videokoosteen. Lapsille annoimme kotiin henkilökohtaiset portfoliot, jotka sisälsivät valokuvia ja lasten töitä toimintatuokioiden ajalta. Videointi on hyvä keino havainnoida lapsia ja löytää heistä puolia, joita ei välttämättä huomaa arjen keskellä. Halusimme projektin avulla näyttää työntekijöille videoinnin hyödyllisyyttä, avartaa heidän sekä vanhempien näkemyksiä lasten oppimistyyleistä ja osoittaa pienryhmätoiminnan merkityksellisyyden.