Ohjatun vesiliikunnan vaikutus kinesiofobiaan ja toimintakykyyn kroonisilla kipupotilailla
Honkanen, Heini; Mattinen, Jaana (2012)
Honkanen, Heini
Mattinen, Jaana
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158290
Tiivistelmä
Toimintakyvyn parantaminen on yksi keskeinen tavoite kroonisen kivun hoidossa. Kipupotilaiden kohdalla kipu usein rajoittaa fyysisiä aktiviteettejä, koska pelätään kivun voimistumista. Tämä puolestaan johtaa jatkuvaan fyysisen kunnon laskuun.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ohjatun vesiliikunnan vaikutusta kinesiofobiaan ja toimintakykyyn kroonisilla kipupotilailla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikan kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin kvasikokeellista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 10 henkilöä. Kinesiofobiaa mitattiin Tampa Scale for Kinesiophobia -kyselylomakkeella (TSK) ja toimintakykyä puolestaan Oswestryn indeksillä. Lisäksi loppukyselylomakkeiden avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Näin saatiin lisätietoa tutkittavien subjektiivisista kokemuksista.
TSK-kyselylomakkeiden tulokset paranivat alkumittauksiin nähden keskimäärin 9 %. Liikkumisen pelko väheni 80 %:lla tutkittavista. Oswestryn indeksillä mitattuna toimintakyky puolestaan parani keskimäärin 10 % alkumittauksiin nähden. Kaiken kaikkiaan 60 %:lla henkilöistä toimintakyky parani.
Jatkossa tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kipupoliklinikoiden toiminnassa, kipukuntoutuksessa ja etenkin jatkotutkimusten pohjana. Jatkotutkimuksia ajatellen mielenkiintoa herättäisi pidempi liikuntainterventiojakso sekä mahdollinen verrokkiryhmä, jolloin voitaisiin käyttää termiä kokeellinen tutkimus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ohjatun vesiliikunnan vaikutusta kinesiofobiaan ja toimintakykyyn kroonisilla kipupotilailla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikan kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin kvasikokeellista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lopullinen otoskoko oli 10 henkilöä. Kinesiofobiaa mitattiin Tampa Scale for Kinesiophobia -kyselylomakkeella (TSK) ja toimintakykyä puolestaan Oswestryn indeksillä. Lisäksi loppukyselylomakkeiden avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Näin saatiin lisätietoa tutkittavien subjektiivisista kokemuksista.
TSK-kyselylomakkeiden tulokset paranivat alkumittauksiin nähden keskimäärin 9 %. Liikkumisen pelko väheni 80 %:lla tutkittavista. Oswestryn indeksillä mitattuna toimintakyky puolestaan parani keskimäärin 10 % alkumittauksiin nähden. Kaiken kaikkiaan 60 %:lla henkilöistä toimintakyky parani.
Jatkossa tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kipupoliklinikoiden toiminnassa, kipukuntoutuksessa ja etenkin jatkotutkimusten pohjana. Jatkotutkimuksia ajatellen mielenkiintoa herättäisi pidempi liikuntainterventiojakso sekä mahdollinen verrokkiryhmä, jolloin voitaisiin käyttää termiä kokeellinen tutkimus.