Harjoittelun vaikuttavuus iäkkäiden tasapainoon
Paloranta, Paavo; Löwendahl, Tommy (2012)
Paloranta, Paavo
Löwendahl, Tommy
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158210
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kolmen eri harjoitusintervention vaikuttavuutta ikääntyvien tasapainoon ja selvittää, tuleeko eri harjoittelumenetelmillä eroja tasapainon parantumisessa ja siten antaa suositus ikääntyvien tasapainon kehittämiseen hyvin soveltuvasta harjoittelumenetelmästä.
Tutkimus oli kvasikokeellinen tutkimus, jossa pyrittiin pääsemään niin lähelle kokeellisen kvantitatiivisen tutkimuksen tarkkuutta kuin olosuhteet sallivat. Tutkimusasetelmassa kolmea eri harjoitusinterventiota verrattiin keskenään. Tulosten arvioinnissa ”Timed Up and Go” -testiä (TUG) käytettiin dynaamisen tasapainon mittarina ja Metitur Oy:n Good Balance -tasapainolevyä staattisen tasapainon mittarina. Mittaukset tehtiin ennen harjoittelun alkamista ja harjoittelun jälkeen.
Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat Kotkan kaupungin kotihoidon asiakkaita ja heidän omaishoitajiaan. 26 iältään 57–85 vuotiasta henkilöä otettiin mukaan tutkimukseen oman halukkuuden ja lääkärin antaman luvan perusteella. Osallistujat jaettiin kolmeen interventioryhmään: toiminnallisen harjoittelun, voimaharjoittelun ja tasapainoharjoittelun ryhmiin. Harjoittelu tapahtui 2 kertaa viikossa, 30–60 minuuttia kerrallaan 8 viikon ajan.
Loppumittauksiin osallistuneiden 18 henkilön tulosten perusteella kaikkien ryhmien tulokset paranivat TUG-testissä. Voimaharjoitteluryhmällä tulos parani 29 %, toiminnallisella ryhmällä 22,8 % ja tasapainoryhmällä 12,1 %.Tasapainolevyn mittaustulokset eivät olleet tarpeeksi erottelukykyisiä ryhmien väliseen tarkasteluun ja jäivät siksi ilman johtopäätelmää.
Tutkimuksen tulosten perusteella ikääntyvien dynaamista tasapainoa parantavaksi liikunnaksi voisi suositella voimaharjoittelua ja toiminnallista harjoittelua. Lisäksi TUG-testi osoittautui hyväksi ja helpoksi työkaluksi ikääntyvien dynaamisen tasapainon mittaamiseen normaalissa arkikäytössä naprapaatin työkentällä.
Tutkimus oli kvasikokeellinen tutkimus, jossa pyrittiin pääsemään niin lähelle kokeellisen kvantitatiivisen tutkimuksen tarkkuutta kuin olosuhteet sallivat. Tutkimusasetelmassa kolmea eri harjoitusinterventiota verrattiin keskenään. Tulosten arvioinnissa ”Timed Up and Go” -testiä (TUG) käytettiin dynaamisen tasapainon mittarina ja Metitur Oy:n Good Balance -tasapainolevyä staattisen tasapainon mittarina. Mittaukset tehtiin ennen harjoittelun alkamista ja harjoittelun jälkeen.
Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat Kotkan kaupungin kotihoidon asiakkaita ja heidän omaishoitajiaan. 26 iältään 57–85 vuotiasta henkilöä otettiin mukaan tutkimukseen oman halukkuuden ja lääkärin antaman luvan perusteella. Osallistujat jaettiin kolmeen interventioryhmään: toiminnallisen harjoittelun, voimaharjoittelun ja tasapainoharjoittelun ryhmiin. Harjoittelu tapahtui 2 kertaa viikossa, 30–60 minuuttia kerrallaan 8 viikon ajan.
Loppumittauksiin osallistuneiden 18 henkilön tulosten perusteella kaikkien ryhmien tulokset paranivat TUG-testissä. Voimaharjoitteluryhmällä tulos parani 29 %, toiminnallisella ryhmällä 22,8 % ja tasapainoryhmällä 12,1 %.Tasapainolevyn mittaustulokset eivät olleet tarpeeksi erottelukykyisiä ryhmien väliseen tarkasteluun ja jäivät siksi ilman johtopäätelmää.
Tutkimuksen tulosten perusteella ikääntyvien dynaamista tasapainoa parantavaksi liikunnaksi voisi suositella voimaharjoittelua ja toiminnallista harjoittelua. Lisäksi TUG-testi osoittautui hyväksi ja helpoksi työkaluksi ikääntyvien dynaamisen tasapainon mittaamiseen normaalissa arkikäytössä naprapaatin työkentällä.