Röntgenhoitajien keinot optimoida potilaan säteilyaltistusta lannerangan natiivikuvantamisessa
Haapala, Amanda; Suominen, Laura; Virko, Maria (2012)
Haapala, Amanda
Suominen, Laura
Virko, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025865
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää röntgenhoitajien keinoja optimoida potilaan saamaa sädeannosta lannerangan natiivikuvantamisessa. Lisäksi selvitettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien kuvausprotokollat aikuispotilaan lannerangan natiivikuvantamisessa.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään säteilyn terveysvaikutuksia, säteilyn käyttöä ja valvontaa sekä säteilyherkkiä elimiä. Säteilyaltistuksen optimointia ja optimointikeinoja on käsitelty yleisesti sekä erityisesti lannerangan natiivikuvantamisessa. Lisäksi kerrotaan lannerangan yleisimmistä kuvausprojektioista ja miten lannerankaa kuvataan suositusten mukaisesti. Opinnäytetyössä on käsitelty aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselynä, joka postitettiin toimipisteisiin. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimusjoukkona oli 114 röntgenhoitajaa, jotka työskentelevät joko Varsinais-Suomen tai Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tutkimusjoukosta 62,6% osallistui kyselyyn. Vastausten analysoinnin apuna käytettiin kuvailevan tilastotieteen menetelmiä ja tuloksia verrattiin teoreettiseen viitekehykseen.
Aineistoa tutkittaessa voitiin selvästi havaita vastauksien yhdenmukaisuutta. AP- ja sivukuvassa yleisimmin käytetyt kV-arvot sijoittuivat suositusten mukaiselle vaihteluvälille. Kyselyyn vastanneista yksikään ei toteuttanut lannerangan kuvauksia alle määritetyn vähimmäisetäisyyden.
Tulosten perusteella sädesuojien käyttö oli oikeanlaista, vaikka osa vastaajista jättikin potilaat täysin suojaamatta. Sädeannoksien kirjaamiseen ei usein kiinnitetty juurikaan huomiota. Röntgenhoitajat arvioivat ammattitaidollaan pystyvänsä vaikuttamaan uusintakuvien ottamiseen. Lannerangan natiivikuvantamisen lähetteiden koettiin olevan lähes aina riittäviä. Lisäksi selvitettiin tutkimukseen mukaan otettujen organisaatioiden kuvausprotokollat.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään säteilyn terveysvaikutuksia, säteilyn käyttöä ja valvontaa sekä säteilyherkkiä elimiä. Säteilyaltistuksen optimointia ja optimointikeinoja on käsitelty yleisesti sekä erityisesti lannerangan natiivikuvantamisessa. Lisäksi kerrotaan lannerangan yleisimmistä kuvausprojektioista ja miten lannerankaa kuvataan suositusten mukaisesti. Opinnäytetyössä on käsitelty aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselynä, joka postitettiin toimipisteisiin. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimusjoukkona oli 114 röntgenhoitajaa, jotka työskentelevät joko Varsinais-Suomen tai Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tutkimusjoukosta 62,6% osallistui kyselyyn. Vastausten analysoinnin apuna käytettiin kuvailevan tilastotieteen menetelmiä ja tuloksia verrattiin teoreettiseen viitekehykseen.
Aineistoa tutkittaessa voitiin selvästi havaita vastauksien yhdenmukaisuutta. AP- ja sivukuvassa yleisimmin käytetyt kV-arvot sijoittuivat suositusten mukaiselle vaihteluvälille. Kyselyyn vastanneista yksikään ei toteuttanut lannerangan kuvauksia alle määritetyn vähimmäisetäisyyden.
Tulosten perusteella sädesuojien käyttö oli oikeanlaista, vaikka osa vastaajista jättikin potilaat täysin suojaamatta. Sädeannoksien kirjaamiseen ei usein kiinnitetty juurikaan huomiota. Röntgenhoitajat arvioivat ammattitaidollaan pystyvänsä vaikuttamaan uusintakuvien ottamiseen. Lannerangan natiivikuvantamisen lähetteiden koettiin olevan lähes aina riittäviä. Lisäksi selvitettiin tutkimukseen mukaan otettujen organisaatioiden kuvausprotokollat.