Nuottaamalla kohti vahvempaa arkea : Nuorten kokemuksia Nuotta-valmennuksesta
Myllymäki, Henni (2012)
Myllymäki, Henni
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205137913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205137913
Tiivistelmä
Tein opinnäytetyöni Suomen nuorisokeskukset ry:n sosiaalisen nuorisotyön palvelu Nuottaan. Nuotta-valmennus toimii yhdeksässä valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa. Nuotta-valmennus tukee sosiaalisen nuorisotyön palvelukokonaisuutta. Palvelun tarkoituksena on sosiaalinen vahvistaminen ja arjenhallintataitojen kartuttaminen. Arjenhallintataitojen vahvistamisen tavoite on edesauttaa opiskelu- tai työpaikan löytymisessä ja säilyttämisessä. Perustana toiminnalle on toiminnallinen ja kokemuksellinen pedagogiikka.
Työni tarkoituksena on kerätä Nuotta-valmennukselle osallistuvien nuorien kokemuksia, näkemyksiä ja palautetta Nuotta-valmennuksesta. Nuotta-valmennus on varsin uusi palvelu, joka on alkanut vasta vuonna 2010. Nuorilta ei ole ennen tätä kerätty kootusti palautetta valmennuksesta. Saamani tiedon on tarkoitus auttaa varsin uuden palvelun arvioimisessa sekä kehittämisessä.
Työni on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua ryhmähaastattelua sekä osallistuvaa havainnointia. Kiersin neljässä eri valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa haastatellen valmennuksella olevia nuoria ja olemalla mukana valmennuksilla havainnoiden toimintaa. Haastatteluissa oli mukana yhteensä kuusitoista nuorta, jotka olivat iältään 14–22-vuotiaita. Tyttöjä heistä oli 10 ja poikia 6. He olivat tulleet Nuotta-valmennuksille etsivän työn, nuorten työpajan, koulutoimen, sosiaalitoimen tai työvoimahallinnon kautta.
Selvityksestä kävi ilmi, että Nuotta-valmennuksella on ollut positiivisia vaikutuksia nuorten elämään ja suurin osa kokemuksista ja palautteesta oli pelkästään positiivista. Nuoret kokivat, että Nuotta-valmennuksien kautta heidän sosiaaliset taidot olivat parantuneet, sekä yksilö- että ryhmätaidot. Uusien, positiivisten kokemusten kautta nuorten itsetunto, -tuntemus ja rohkeus kehittyivät. Valmennuksen avulla nuorten arjenhallintaa on saatu parannettua, joka on auttanut opiskeluiden loppuun viemisessä, opiskelupaikan löytämisessä sekä kiinnostuksen heräämisenä opiskeluja kohtaan. Nuoret toivat esille, että olivat tyytyväisiä tukeen, jota he ovat saaneet eri elämänosa-alueille.
Tutkimuksestani saatuja tietoja voidaan käyttää Nuotta-valmennuksen kehittämiseen, mutta se tuottaa myös tietoa hankkeen rahoittajalle (Opetus- ja kulttuuriministeriö) nuorten näkökulmasta palvelun kehittämistä varten. Saatuja tietoja ja havaintoja voidaan käyttää myös vastaavanlaisissa nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja arjenhallintataitojen kehittämiseen suunnatuissa hankkeissa sekä valmennuksissa.
Työni tarkoituksena on kerätä Nuotta-valmennukselle osallistuvien nuorien kokemuksia, näkemyksiä ja palautetta Nuotta-valmennuksesta. Nuotta-valmennus on varsin uusi palvelu, joka on alkanut vasta vuonna 2010. Nuorilta ei ole ennen tätä kerätty kootusti palautetta valmennuksesta. Saamani tiedon on tarkoitus auttaa varsin uuden palvelun arvioimisessa sekä kehittämisessä.
Työni on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua ryhmähaastattelua sekä osallistuvaa havainnointia. Kiersin neljässä eri valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa haastatellen valmennuksella olevia nuoria ja olemalla mukana valmennuksilla havainnoiden toimintaa. Haastatteluissa oli mukana yhteensä kuusitoista nuorta, jotka olivat iältään 14–22-vuotiaita. Tyttöjä heistä oli 10 ja poikia 6. He olivat tulleet Nuotta-valmennuksille etsivän työn, nuorten työpajan, koulutoimen, sosiaalitoimen tai työvoimahallinnon kautta.
Selvityksestä kävi ilmi, että Nuotta-valmennuksella on ollut positiivisia vaikutuksia nuorten elämään ja suurin osa kokemuksista ja palautteesta oli pelkästään positiivista. Nuoret kokivat, että Nuotta-valmennuksien kautta heidän sosiaaliset taidot olivat parantuneet, sekä yksilö- että ryhmätaidot. Uusien, positiivisten kokemusten kautta nuorten itsetunto, -tuntemus ja rohkeus kehittyivät. Valmennuksen avulla nuorten arjenhallintaa on saatu parannettua, joka on auttanut opiskeluiden loppuun viemisessä, opiskelupaikan löytämisessä sekä kiinnostuksen heräämisenä opiskeluja kohtaan. Nuoret toivat esille, että olivat tyytyväisiä tukeen, jota he ovat saaneet eri elämänosa-alueille.
Tutkimuksestani saatuja tietoja voidaan käyttää Nuotta-valmennuksen kehittämiseen, mutta se tuottaa myös tietoa hankkeen rahoittajalle (Opetus- ja kulttuuriministeriö) nuorten näkökulmasta palvelun kehittämistä varten. Saatuja tietoja ja havaintoja voidaan käyttää myös vastaavanlaisissa nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja arjenhallintataitojen kehittämiseen suunnatuissa hankkeissa sekä valmennuksissa.