"Nyt helähti piparkakkuhylly!" : Suomalaisen viittomakielen salibandyviittomien luokittelu
Kuronen, Juuso (2012)
Kuronen, Juuso
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117740
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä suomalaisen viittomakielen salibandyviittomia. Toiminnallisen opinnäytetyön produktina valmistui DVD-levy, johon on kerätty 239 salibandyssä käytettävää termiä. Työn suomenkieliset termit kerättiin salibandya harrastavan ja tuomaroivan informantin kanssa. Viittomavastineet kerättiin salibandyä harrastavalta viittomakieliseltä informantilta. Produkti koostui termien keräämisestä, viittomien videointitilanteesta sekä DVD-levyn suunnittelusta ja tuottamisesta. Työ on tarkoitettu etenkin viittomakielen tulkkien valmistautumismateriaaliksi, mutta myös tulkkiopiskelijoiden harjoittelua varten. Työn kirjallisen osion teemana oli tutkia suomalaisen viittomakielen salibandyviittomia. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli millaisia ovat salibandyalan termien viittomavastineidenantoperusteet nominaalien osalta. Toinen tutkimuskysymys oli millaisia ovat salibandyalan verbaaliviittomien tyypit. Tutkimuksessa käytin pohjana Päivi Rainòn (2006) paikannimiviittomien taustojen tutkimusta sekä Tommi Jantusen (2010) tekemää verbaaliviittomien luokittelua. Työn tilaajana toimi Suomen Kuu-rojen Urheiluliitto ry (SKUL) ja työelämäohjaajana sen hallituksen jäsen Jari Malkamäki.
Työn kirjallisessa osassa kuvataan työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä tietoperustaa. Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiä olivat toimintatutkimus ja teemahaastattelu, joka ei täysin toteutunut. Teoriapohja koostui sanastotyöstä, salibandystä, termien muodostuksesta, suomalaisen viittomakielen pääsanaluokista sekä viittomien etymologiasta. Työn lopussa kuvataan työn eri vaiheita sekä viittomien luokittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että nominaalien osalta salibandyviittomat ovat suurimmaksi osaksi etymologialtaan rakenteellisia käännöksiä eli termit ovat saaneet viittomakieliset vastineensa suomen kielen mukaan. Toiseksi suurin vastineenanto peruste oli omaperäinen visuaalinen assosiaatio eli viittomat olivat saaneet vastineensa esimerkiksi tuomareiden käsimerkeistä. Verbaaliviittomista suurin osa kuului tyypin 1 kategoriaan. Kyseisillä viittomilla on yleensä perusmuoto ja rajallinen merkitys.
Viittomat on kerätty vain yhdeltä informantilta, joten siksi niitä ei voida yleistää. Viittomilla voi olla muita variaatioita eri paikkakunnittain ja ikäryhmittäin. Viittomat ovat kuitenkin sellaisia, että tulkit ja opiskelijat voivat valmistautua ja kehittää itseään tulkkaustilanteita varten.
Työn kirjallisessa osassa kuvataan työssä käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä tietoperustaa. Toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiä olivat toimintatutkimus ja teemahaastattelu, joka ei täysin toteutunut. Teoriapohja koostui sanastotyöstä, salibandystä, termien muodostuksesta, suomalaisen viittomakielen pääsanaluokista sekä viittomien etymologiasta. Työn lopussa kuvataan työn eri vaiheita sekä viittomien luokittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että nominaalien osalta salibandyviittomat ovat suurimmaksi osaksi etymologialtaan rakenteellisia käännöksiä eli termit ovat saaneet viittomakieliset vastineensa suomen kielen mukaan. Toiseksi suurin vastineenanto peruste oli omaperäinen visuaalinen assosiaatio eli viittomat olivat saaneet vastineensa esimerkiksi tuomareiden käsimerkeistä. Verbaaliviittomista suurin osa kuului tyypin 1 kategoriaan. Kyseisillä viittomilla on yleensä perusmuoto ja rajallinen merkitys.
Viittomat on kerätty vain yhdeltä informantilta, joten siksi niitä ei voida yleistää. Viittomilla voi olla muita variaatioita eri paikkakunnittain ja ikäryhmittäin. Viittomat ovat kuitenkin sellaisia, että tulkit ja opiskelijat voivat valmistautua ja kehittää itseään tulkkaustilanteita varten.