Urakointi öljysäiliöalueella : betonivallin saneeraus
Aaltonen, Arto (2012)
Aaltonen, Arto
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046260
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää öljysäiliöalueen urakoinnin erityispiirteitä ja mitä se urakoitsijalta edellyttää. Tavoitteena on tuoda näkyville urakointiin liittyvää hiljaista tietoa. Tieto kerätään haastattelemalla, sekä ennen kaikkea havainnoimalla urakoitsijan ja jalostamoalueen omia työntekijöitä ja johtohenkilöitä. Tutkimus toteutettiin Neste Oilin Naantalin jalostamolla työskentelyn pohjalta. Urakointi tapahtui Tupavuoren säiliöalueella, noin reilun kilometrin päässä jalostamon prosessialueesta. Alueella on useita kymmeniä säiliöitä, jotka on rajattu maa- tai betonivalleilla. Saneerauskohde on säiliön numero 29 ympärillä oleva vanha tukimuuri. Kyseisen urakan Tupavuoren alueella aloitti vuoden 2011 kesäkuussa YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, ja tilaajana urakassa toimi Neste Jacobs Oy.
Opinnäytetyössä selvitetään urakoitsijan työnjohdon näkökulmasta suunnittelun ohjauksen ja talouden hallinnan keinoja. Urakoinnin pääasiallisen rungon muodostaa urakoitsijan oma toimintamalli, mutta osan myös jalostamoalueen johdon edellyttämät omat käytännöt. Kaikki käsiteltävät asiat ovat merkittäviä, koska vain niiden toteuttaminen mahdollistaa sujuvan työskentelyn. Laadunvalvonnassa ja mittaustöissä kerrotaan, mitä niissä on erityisesti huomioitavaa, ja vaadittavat työturvallisuustoimenpiteet kuvataan auki. Yleisten velvollisuuksien läpi käynnin jälkeen käsitellään betonivallin saneerauksen toimenpiteet.
Urakointi onnistuu ainoastaan, kun alueen säännöt ja erityispiirteet on sisäistetty. Erityisesti isot urakat vaativat työjohdolta riittävää kokemusta alueella työskentelystä. Työ on sujuvaa, kun yrityksen oman toimintamallin toteuttamistavat saadaan yhdistettyä jalostamon johdon edellyttämään toimintaan. Nämä velvoitteet koskevat etenkin lupa-asioita, työturvallisuutta, yleisen järjestyksen ylläpitoa sekä työn valvontaa. Jatkuva raportointi projektin valvojan kanssa on olennaista, koska se helpottaa molempien osapuolten työtä. Tyypillistä on, että suunnitelmiin tulee usein isoja muutoksia. Vahinkoja ei pääse tapahtumaan, kun laaditaan asianmukaiset työsuunnitelmat, käytetään oikeanlaista kalustoa ja noudatetaan alueen ohjeita.
Opinnäytetyössä selvitetään urakoitsijan työnjohdon näkökulmasta suunnittelun ohjauksen ja talouden hallinnan keinoja. Urakoinnin pääasiallisen rungon muodostaa urakoitsijan oma toimintamalli, mutta osan myös jalostamoalueen johdon edellyttämät omat käytännöt. Kaikki käsiteltävät asiat ovat merkittäviä, koska vain niiden toteuttaminen mahdollistaa sujuvan työskentelyn. Laadunvalvonnassa ja mittaustöissä kerrotaan, mitä niissä on erityisesti huomioitavaa, ja vaadittavat työturvallisuustoimenpiteet kuvataan auki. Yleisten velvollisuuksien läpi käynnin jälkeen käsitellään betonivallin saneerauksen toimenpiteet.
Urakointi onnistuu ainoastaan, kun alueen säännöt ja erityispiirteet on sisäistetty. Erityisesti isot urakat vaativat työjohdolta riittävää kokemusta alueella työskentelystä. Työ on sujuvaa, kun yrityksen oman toimintamallin toteuttamistavat saadaan yhdistettyä jalostamon johdon edellyttämään toimintaan. Nämä velvoitteet koskevat etenkin lupa-asioita, työturvallisuutta, yleisen järjestyksen ylläpitoa sekä työn valvontaa. Jatkuva raportointi projektin valvojan kanssa on olennaista, koska se helpottaa molempien osapuolten työtä. Tyypillistä on, että suunnitelmiin tulee usein isoja muutoksia. Vahinkoja ei pääse tapahtumaan, kun laaditaan asianmukaiset työsuunnitelmat, käytetään oikeanlaista kalustoa ja noudatetaan alueen ohjeita.