Mimmistä Mummoksi Naiseudenpolkua etsimässä : Tutkimus Kuopion Tyttöjen Talolla toteutetusta Naiseudenpolusta

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee 13–16.2.2012 välisenä aikana toteuttamaamme Naiseudenpolkua, jossa pyrittiin tyttöyden, naiseuden ja naiseksi kasvamisen haasteiden kohtaamiseen erilaisin toiminnallisin menetelmin. Työssä etsimme vastauksia siihen, miten Naiseudenpolku oli sukupuolisensitiivistä tyttötyötä, miten se toimi käytännössä osallistavana ja elämyksellisenä menetelmänä sekä osoitamme polun mallinnuskapasiteettiä tyttötyön kentälle. Opinnäytetyön tilaajana toimii Kuopion Tyttöjen Talo.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa on tapaustutkimuksen piirteitä. Pyrimme tapaustutkimukselle luonteenomaisesti rakentamaan saaduista tuloksista tarinaa, joka määrittelee polun luonnetta, kuvaa sen vaikutuksia ja antaa sille viitekehyksen sukupuolisensitiivisen menetelmien kentälle. Näin ollen tutkimus on ammattialalle sangen merkityksellinen, sillä pyrimme luomaan uuden ja todistettavasti toimivan sukupuolisensitiivisen menetelmän, josta kuka tahansa nuorten naisten kehityksestä ja sen haasteista kiinnostunut voi ottaa tiedon jyviä omaan toimintaansa.

Opinnäytetyön alku koostuu Tyttöjen Talon konseptikuvauksesta sekä Kuopion Talon toimintojen avaamisesta. Tämän jälkeen paneudutaan tutkimuksen teoreettisiin viitekehyksiin, jotka nojaavat tehtyihin tyttötutkimuksiin, sukupuolisensitiivisyyteen sekä elämyksellisyyden ja osallisuuden käsitteisiin. Itse Naiseudenpolku, sen sisällöt ja toteutukset pyritään kuvaamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta lukijallekin piirtyy selkeä kuva tapauksen luonteesta. Pohdimme myös rooliamme polun luojina, toteuttajina, ohjaajina sekä myös naisina, joilla on omat näkemyksensä naiseudesta ja sen olemuksesta. Näiden tutkimuksen kontekstien ja punaisen langan luomisen jälkeen siirrytään itse tutkimusprosessiin. Aluksi siinä avataan tutkimusongelmat, meidän tutkijoiden merkitys ja vaikutuspiirit tutkimukseen. Perustelemme valintoja tutkimusmenetelmien ja aineistonkeruutapojen -havainnoinnin, kyselylomakkeen ja adjektiivilistan- suhteen. Koodaamme, laskemme ja kuvailemme aineistoja sekä nostamme esiin niistä luotuja havaintoja. Teemoittelun kautta syvennytään tulkintoihin ja tuomme lukijan lähemmäs tuloksia.

Lopuksi tarkastellaan eettisyyttä, luotettavuutta sekä tuloksia, joissa näkyy selkeä positiivinen vaikuttuneisuus polulla kiertäneisiin tyttöihin. Positiivinen vaikuttuneisuus tarkoittaa kaikkia niitä kokemuksia, joita polun kiertäneet saivat: uusia oivalluksia ja näkökulmia, jotka jollain tavalla muuttivat tai uudistivat heidän tapaansa nähdä itsensä, kokea omanlaisensa naiseus ja sen eri ulottuvuudet sekä heitä ympäröivät vaikutteet. Tämän oivaltaminen sisältyy myös sukupuolisensitiivisyyden tavoitteisiin, jolloin voidaan todeta polun olleen sukupuoliherkästi toimiva menetelmä. Koska polun positiivisesti vaikuttuneiden kävijöiden määrä oli niin suuri, voidaan myös tehdä johtopäätös siitä, kuinka kannattavaa on mallintaa Naiseudenpolku myös muihin muotoihin ja konsepteihin, kuten esimerkiksi koulumaailmaan: tyttöjen terveyskasvatukseen, vanhempainiltoihin tai osaksi muiden nuorten parissa toimivien järjestöjen menetelmäksi käsitellä naiseutta ja naiseksi kasvamista.

This thesis is written on the basis of the “Path of Femaleness” (Naiseudenpolku) that was carried through between 13 and 16 February 2012. The aim of the “Path of Femaleness” was to face the challenges of being a girl, of being a woman and of growing up to be a woman through functional methods. In this thesis the aim is to answer the questions how the “Path of Femaleness” was gender sensitive girl work and how it functioned in practice as an involving and experiential method. The modelling capacity of the “Path of Femaleness” on the field of girl work is also shown. The orderer of this thesis is The Girls’ House in Kuopio (Kuopion Tyttöjen Talo).

This is a qualitative research that has some features of a case study. As typical of a case study, the results are used to try to build a story that defines the nature of the “Path of Femaleness”, to describe its effects and to offer it a frame of reference on the field of gender sensitive methods. On these grounds the importance of this study to the professional field of girl work is very clear because the thesis strives to create a new and provably functioning gender sensitive method which can be used by anyone who is interested in the growth of young women and in its challenges.

At the beginning of the thesis there is a concept description of the Girls’ House – a registered trademark of Kalliolan Nuoret ry) and a description of the operation of the The Girls’ House in Kuopio. After this the theoretical frame of reference of this study is discussed. The frame of reference is based on earlier girl studies, on gender sensitivity and on the concepts of experientiality and involvement. The “Path of Femaleness” self, its contents and realization are described as detailed as possible so that the reader also perceives a clear picture of it. The writers also describe their roles as the creators, realizers and instructors of the “Path of Femaleness” and also as women, who have their own views of femaleness and of its substance. After explaining these contexts and the thread of this study the actual research process follows. At the beginning of it the research problems are clarified as well as the personal relevance and effect of the researchers on the study. The choices of the research methods and of the methods of collecting the data – observing, questionnaire and list of adjectives – are validated. The data is encoded, calculated and described and the first impressions of it are given. Through different themes the interpretations are deepened and the results are brought closer to the reader.

At the end the ethicality, the reliability and the results are discussed. A clear positive affectedness of the “Path of Femaleness” on the visitors can be seen. The positive affectedness means all the experiences from which the visitors achieve new inspiration and perspective that in one way or another changed or renewed their way of seeing themselves, of experiencing their own kind of femaleness and its different dimensions and the influences around them. Realizing this is one aim of gender sensitivity and as a result the “Path of Femaleness” can be seen as a gender sensitive method. Because so many visitors were positively affected can the conclusion be drawn that it is worthwhile also to model the “Path of Femaleness” on other forms and concepts, like in the school world – for example in girls’ physical examination or in parents’ meetings. Other organizations working among youths can also use it as one of the methods of handling femaleness and the growing up to be a woman.