Korjausrakentamisen energiatehokkuus rintamamiestalokohteessa
Vihervirta, Hanna (2012)
Vihervirta, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076611
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin korjausrakentamisen energiatehokkuuteen liittyviä asioita ja toimenpiteitä olemassa olevan kohteen avulla. Tärkeintä oli ymmärtää mitä kaikkea energiatehokkuuden käsitteeseen korjausrakentamisessa liittyy. Eivät pelkästään rakenteet, vaan myös rakennuksen talotekniset järjestelmät, rakennuksen sijainti ja käyttäjän asumiskäyttäytyminen vaikuttavat energiatehokkaaseen rakennukseen. Kaiken kaikkiaan energiatehokas rakennusvaippa on yhtenäinen, hyvin tuuletettu ja ilmatiivis. Energiatehokkaan rakennuksen sisäilma on raikas ja ilmanvaihto on toteutettu tehokkaasti.
Työssä oli tarkoitus ymmärtää taloteknisten järjestelmien kulkua ja niistä tehtäviä energiataselaskelmia, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa työssä suunnittelutoimistossa. Vanhaan puupientaloon kannattaa asentaa painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla varustettuna. Myös varaava takka vähentää talvisin muun lämmitysenergiamuodon käyttöä, tässä tapauksessa öljyn.
Työssä perehdyttiin myös hankkeen työvoima- ja materiaalikustannuslaskentaan. Kustannuslaskelman näkökohdat rakentamistoimenpiteissä ovat työn järjestys, materiaalien hankinta ja investointikustannukset. Energiatehokkaat ratkaisut eivät useinkaan tarjoa maltillisia investointeja. Tässä kohteessa ulkoseinien sahanpurun vaihto kivivillaan ja lisälämmöneristys sekä yläpohjan lisälämmöneristys ovat kalliita toimenpiteitä, mutta energiatehokkuuden kannalta välttämättömiä.
Kokonaisuudessaan korjausrakentamisen energiatehokkaasta parantamisesta voidaan tämän työn perusteella sanoa, että pelkästään energiatehokkuuteen pyrkivässä korjausrakentamisessa kannattaa toimenpiteitä harkita vain sellaisiin rakenteisiin ja materiaaleihin, jotka ovat jo elinkaarensa lopussa. Kun mikä tahansa korjaushanke tulee ajankohtaiseksi, voidaan samalla helposti ja tehokkaasti miettiä myös energiatehokkuuskysymyksiä.
Työssä oli tarkoitus ymmärtää taloteknisten järjestelmien kulkua ja niistä tehtäviä energiataselaskelmia, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa työssä suunnittelutoimistossa. Vanhaan puupientaloon kannattaa asentaa painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla varustettuna. Myös varaava takka vähentää talvisin muun lämmitysenergiamuodon käyttöä, tässä tapauksessa öljyn.
Työssä perehdyttiin myös hankkeen työvoima- ja materiaalikustannuslaskentaan. Kustannuslaskelman näkökohdat rakentamistoimenpiteissä ovat työn järjestys, materiaalien hankinta ja investointikustannukset. Energiatehokkaat ratkaisut eivät useinkaan tarjoa maltillisia investointeja. Tässä kohteessa ulkoseinien sahanpurun vaihto kivivillaan ja lisälämmöneristys sekä yläpohjan lisälämmöneristys ovat kalliita toimenpiteitä, mutta energiatehokkuuden kannalta välttämättömiä.
Kokonaisuudessaan korjausrakentamisen energiatehokkaasta parantamisesta voidaan tämän työn perusteella sanoa, että pelkästään energiatehokkuuteen pyrkivässä korjausrakentamisessa kannattaa toimenpiteitä harkita vain sellaisiin rakenteisiin ja materiaaleihin, jotka ovat jo elinkaarensa lopussa. Kun mikä tahansa korjaushanke tulee ajankohtaiseksi, voidaan samalla helposti ja tehokkaasti miettiä myös energiatehokkuuskysymyksiä.