Valaistuksen ohjausjärjestelmät
Kari, Simo (2012)
Kari, Simo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076725
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö tehtiin Fagerhult Oy:n toimeksiantona. Työssä tutkittiin valaistuksen ohjausjärjestelmiä energiansäästön näkökulmasta. Etsittiin argumentteja, jotta valaistushankintaa suunnittelevat asiakkaat valitsisivat kohteisiin kehittyneempiä ohjausjärjestelmiä tavallisten päälle ja pois -ohjausten sijaan.
Työssä todettiin valaistuksen kuluttaman sähkön olevan merkittävä osa rakennuksen energiankulutuksesta. Valaistuksen energiatehokkuuteen pystyy vaikuttamaan monella tavalla, mutta valaistuksen ohjauksen havaittiin olevan merkittävä tekijä, kun halutaan suunnitella mahdollisimman energiatehokas valaistusratkaisu.
Standardissa SFS-EN 15193 esitellään kaksi laskentamenetelmää rakennuksen vuotuisen valaistusenergiankulutuksen arvioimiseksi. Tuloksena saatavaa LENI-lukua voidaan hyödyntää vertailtaessa eri rakennusten valaistuksen energiankulutusta silloin, kun rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan vastaavanlaisia. Työssä tehtiin laskentaesimerkki, jossa laskettiin avotoimiston LENI-luku, hyödyntäen DIALux-ohjelman energia-arviotyökalua. Laskennan avulla vertailtiin energiansäästöä, joka saavutetaan toteuttamalla saman tilan valaistus samalla valaisinsijoittelulla, mutta eri ohjaustavalla. Tuloksena oli, että liike- ja päivänvalo-ohjauksella saavutettiin 44 %:n vuotuinen säästö verrattuna päälle ja pois -ohjaukseen.
Valaistussuunnittelussa keskitytään yleensä valaisimen valoteknisiin ominaisuuksiin ja kustannuksissa otetaan huomioon pelkät hankintakustannukset. Suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida myös valaistusasennuksen energia- ja kunnossapitokustannukset. Työssä tehtiin laskentaesimerkkejä käyttäen elinkaarikustannuslaskentaohjelmaa. Havaittiin, että hyödyntämällä automaatiota valaistuksen ohjauksessa valaistusratkaisun nykyarvo muodostui manuaaliohjaukseen verrattuna pienemmäksi, vaikka investointikustannus oli joissain tapauksissa merkittävästikin suurempi. Lisäksi havaittiin, että automaatiolla pystyttiin energiankulutuksen laskun ansioista alentamaan merkittävästi valaistuksen hiilidioksidipäästöjä.
Työssä todettiin valaistuksen kuluttaman sähkön olevan merkittävä osa rakennuksen energiankulutuksesta. Valaistuksen energiatehokkuuteen pystyy vaikuttamaan monella tavalla, mutta valaistuksen ohjauksen havaittiin olevan merkittävä tekijä, kun halutaan suunnitella mahdollisimman energiatehokas valaistusratkaisu.
Standardissa SFS-EN 15193 esitellään kaksi laskentamenetelmää rakennuksen vuotuisen valaistusenergiankulutuksen arvioimiseksi. Tuloksena saatavaa LENI-lukua voidaan hyödyntää vertailtaessa eri rakennusten valaistuksen energiankulutusta silloin, kun rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan vastaavanlaisia. Työssä tehtiin laskentaesimerkki, jossa laskettiin avotoimiston LENI-luku, hyödyntäen DIALux-ohjelman energia-arviotyökalua. Laskennan avulla vertailtiin energiansäästöä, joka saavutetaan toteuttamalla saman tilan valaistus samalla valaisinsijoittelulla, mutta eri ohjaustavalla. Tuloksena oli, että liike- ja päivänvalo-ohjauksella saavutettiin 44 %:n vuotuinen säästö verrattuna päälle ja pois -ohjaukseen.
Valaistussuunnittelussa keskitytään yleensä valaisimen valoteknisiin ominaisuuksiin ja kustannuksissa otetaan huomioon pelkät hankintakustannukset. Suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida myös valaistusasennuksen energia- ja kunnossapitokustannukset. Työssä tehtiin laskentaesimerkkejä käyttäen elinkaarikustannuslaskentaohjelmaa. Havaittiin, että hyödyntämällä automaatiota valaistuksen ohjauksessa valaistusratkaisun nykyarvo muodostui manuaaliohjaukseen verrattuna pienemmäksi, vaikka investointikustannus oli joissain tapauksissa merkittävästikin suurempi. Lisäksi havaittiin, että automaatiolla pystyttiin energiankulutuksen laskun ansioista alentamaan merkittävästi valaistuksen hiilidioksidipäästöjä.