Lasten huolista puhuen hyviin käytäntöihin kodin ja koulun yhteistyönä
Kokkinen, Aija; Holopainen, Sirpa (2009)
Kokkinen, Aija
Holopainen, Sirpa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402137049
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402137049
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin pilottihankkeena yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämislaitoksen (Stakes) ja Nurmijärven kunnan Isoniitun koulun kanssa. Tarkoituksena oli selvittää kyselyjen avulla viidesluokkalaisten ja heidän vanhempiensa huolten aiheita ja pohtia hyviä käytäntöjä huolien vähentämiseksi. Tarkoituksena oli myös kartoittaa mitä koululaiset, kotiaikuiset ja kouluaikuiset voivat tehdä yhdessä huolien vähentämiseksi. Tutkimuksessa on tehty kyselyt myös Isoniitun opettajille ja Steinerkoulun oppilashuoltoryhmälle. Steinerkoulu valittiin siksi, että koulun toimintaideologia on erilainen kuin tavallisessa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Vertailu tuo työhön erilaista pedagogista näkökulmaa.
Nykyisin kouluissa on käytössä erilaisia tapoja kodin ja koulun yhteistyössä kuten esimerkiksi vanhempainillat, kolmikantakeskustelut ja vanhempainvartit. Tämän opinnäytetyön pyrkimyksenä oli luoda uusi käytäntö ala-aste ikäisten lasten ja heidän vanhempiensa huolien kartoittamiseen ja hyvien käytäntöjen pohtimiseen Learning cafe–menetelmää käyttäen. Menetelmää ei ole koulumaailmassa aikaisemmin käytetty eikä viidesluokkalaisiin kohdennettuja aikaisempia tutkimuksia ole tiedossa. Tarkoituksena oli myös löytää keino varhaiseen puuttumiseen mielekkäällä tavalla ennen kuin lasten pienistä huolista tulee niin suuria, että omat ratkaisukeinot eivät enää riitä. Tutkimuskysymyksinä olivat; Mitä huolen aiheita viidesluokkalaisilla lapsilla on ja miten lasten huolia voidaan vähentää? Mitä huolen aiheita viidesluokkalaisten vanhemmilla on ja miten heidän huolia voidaan vähentää? Miten kotiaikuiset ja kouluaikuiset voivat edistää yhdessä lasten hyvinvointia? Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusmenetelminä olivat havainnointi lasten ja aikuisten Learning cafe -tilaisuuksissa sekä koteihin ja opettajille lähetetyt kyselylomakkeet. Tulokset perustuvat lasten ja koti- ja kouluaikuisten kyselyistä saatuihin tuloksiin.
Pieni muotoisen tutkimuksemme tulosten mukaan lasten sekä aikuisten suurimpana huolen aiheena ovat läksyt, kokeet, arvosanat, aikuisten vähäinen aika ja kaverisuhteet. Menetelmänä Learning cafe koettiin innostavana ja erilaisena keinona nykyisiin menetelmiin verrattuna. Menetelmällä saadaan osallistujat keskustelemaan avoimesti asioista ja myös pohtimaan vaihtoehtoja huolien ratkaisemiseksi. Menetelmän avulla myös kaikki osapuolet voivat tulla kuulluksi samanaikaisesti joka lisää motivaatiota yhteistyöhön. Erityisesti lasten cafe osoitti, että lapsilla on jo tässä iässä varsin mielekkäitä ja syvällisiä ajatuksia. Lapset osaavat pohtia omien huoliensa suuruus astetta ja heillä on myös rakentavia ehdotuksia huolien helpottamiseksi, hyviksi käytännöiksi. Huolia kyselyssä pohdittiin asteikolla; pienet huolet, harmaan alueen huolet ja suuret huolet. Aikuisten kohdalla niukka osallistuminen, vain kolme vanhempaa, Learning cafe–tilaisuuteen oli yllätys, mutta ne jotka osallistuivat, olivat tyytyväisiä kokemaansa. Kyselyjen perusteella aikuiset toivovat uusia keinoja kodin ja koulun yhteistyöhön.
Jatkossa kannattaa miettiä Learning cafen toteuttamista yhdessä lasten ja vanhempien kanssa, jolloin he pääsisivät miettimään hyviä käytäntöjä yhteisille huolille. Yhdessä pohtien molemmilla osapuolilla olisi mahdollisuus tulla kuulluksi ja yhteistyötä voisi olla helpompi tehdä niin lasten ja aikuisten kuin koulu ja kodinkin välillä. Mielenkiintoista olisi myös selvittää miten lasten ja aikuisten hyvät käytännöt ovat jalkautuneet arkeen. Onko niihin helppo viitata esimerkiksi koulun arkityössä, kun lapset kokevat painetta läksyjen tai kokeiden takia. Muistuttavatko lapset toisiaan yhdessä laadituista käytännöistä.
Nykyisin kouluissa on käytössä erilaisia tapoja kodin ja koulun yhteistyössä kuten esimerkiksi vanhempainillat, kolmikantakeskustelut ja vanhempainvartit. Tämän opinnäytetyön pyrkimyksenä oli luoda uusi käytäntö ala-aste ikäisten lasten ja heidän vanhempiensa huolien kartoittamiseen ja hyvien käytäntöjen pohtimiseen Learning cafe–menetelmää käyttäen. Menetelmää ei ole koulumaailmassa aikaisemmin käytetty eikä viidesluokkalaisiin kohdennettuja aikaisempia tutkimuksia ole tiedossa. Tarkoituksena oli myös löytää keino varhaiseen puuttumiseen mielekkäällä tavalla ennen kuin lasten pienistä huolista tulee niin suuria, että omat ratkaisukeinot eivät enää riitä. Tutkimuskysymyksinä olivat; Mitä huolen aiheita viidesluokkalaisilla lapsilla on ja miten lasten huolia voidaan vähentää? Mitä huolen aiheita viidesluokkalaisten vanhemmilla on ja miten heidän huolia voidaan vähentää? Miten kotiaikuiset ja kouluaikuiset voivat edistää yhdessä lasten hyvinvointia? Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusmenetelminä olivat havainnointi lasten ja aikuisten Learning cafe -tilaisuuksissa sekä koteihin ja opettajille lähetetyt kyselylomakkeet. Tulokset perustuvat lasten ja koti- ja kouluaikuisten kyselyistä saatuihin tuloksiin.
Pieni muotoisen tutkimuksemme tulosten mukaan lasten sekä aikuisten suurimpana huolen aiheena ovat läksyt, kokeet, arvosanat, aikuisten vähäinen aika ja kaverisuhteet. Menetelmänä Learning cafe koettiin innostavana ja erilaisena keinona nykyisiin menetelmiin verrattuna. Menetelmällä saadaan osallistujat keskustelemaan avoimesti asioista ja myös pohtimaan vaihtoehtoja huolien ratkaisemiseksi. Menetelmän avulla myös kaikki osapuolet voivat tulla kuulluksi samanaikaisesti joka lisää motivaatiota yhteistyöhön. Erityisesti lasten cafe osoitti, että lapsilla on jo tässä iässä varsin mielekkäitä ja syvällisiä ajatuksia. Lapset osaavat pohtia omien huoliensa suuruus astetta ja heillä on myös rakentavia ehdotuksia huolien helpottamiseksi, hyviksi käytännöiksi. Huolia kyselyssä pohdittiin asteikolla; pienet huolet, harmaan alueen huolet ja suuret huolet. Aikuisten kohdalla niukka osallistuminen, vain kolme vanhempaa, Learning cafe–tilaisuuteen oli yllätys, mutta ne jotka osallistuivat, olivat tyytyväisiä kokemaansa. Kyselyjen perusteella aikuiset toivovat uusia keinoja kodin ja koulun yhteistyöhön.
Jatkossa kannattaa miettiä Learning cafen toteuttamista yhdessä lasten ja vanhempien kanssa, jolloin he pääsisivät miettimään hyviä käytäntöjä yhteisille huolille. Yhdessä pohtien molemmilla osapuolilla olisi mahdollisuus tulla kuulluksi ja yhteistyötä voisi olla helpompi tehdä niin lasten ja aikuisten kuin koulu ja kodinkin välillä. Mielenkiintoista olisi myös selvittää miten lasten ja aikuisten hyvät käytännöt ovat jalkautuneet arkeen. Onko niihin helppo viitata esimerkiksi koulun arkityössä, kun lapset kokevat painetta läksyjen tai kokeiden takia. Muistuttavatko lapset toisiaan yhdessä laadituista käytännöistä.