Viranomaisradioverkko rikosseuraamuslaitoksessa
Mäki-Tikkala, Juha (2012)
Mäki-Tikkala, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025848
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia Rikosseuraamuslaitoksessa käytössä olevan viranomaisradioverkon käyttöönottoa, käyttöä sekä koulutusta. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ongelmakohdat viranomaisradioverkon käyttöönottovaiheessa, päätelaitteen käytössä ja koulutuksen yhdenmukaistamisessa. Tavoite on tuottaa viestiliikenneohje rikosseuraamusalalle.
Suomen viranomaisradioverkko on VIRVE, joka perustuu teknisesti eurooppalaiseen TETRA-standardiin. Viranomaisradioverkko on maanlaajuinen. Viranomaisverkon luomisen tavoitteena on luotettava ja suojattu radioverkko, missä eri viranomaiset pystyvät viestimään luotettavasti keskenään.
Viranomaisverkon suunnittelu aloitettiin 1990-luvun alussa. Yhtenä tekijänä verkon suunnittelun aloittamiselle olivat käyttäjien kasvavat vaatimukset viestiliikenteelle. Viranomaisverkon varsinainen rakentaminen aloitettiin 1998. Verkko on valmistunut maanlaajuiseksi vuonna 2002. Tukiasemia maassa on noin 1 300. Nykyisin TETRA-standardin mukainen viranomaisverkko on käytössä laajasti EU:n alueella. Viranomaisverkon rakenne on mahdollistanut myös viestiliikenteen eri maiden viranomaisten välillä.
Teoreettisesti tutkimus jakautuu turvallisuuden, viestinnän, johtamisen ja koulutuksen osatekijöihin. Kaikki osatekijät muodostavat turvallisen toimintamallin viestiliikenteeseen. Turvallisuus jakaantuu kahteen eri kategoriaan: laitteiston teknillinen turvallisuus sekä tietoturvallisuus. Viestiliikenteeseen vaikuttavat organisaation rakenne ja yhteistoimintaviranomaiset käytön, koulutuksen ja ohjeiden määräämällä tavalla.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Perusjoukkoa kuvataan tilastojen ja numeroiden avulla. Määrällisen tutkimuksessa olennaista on, että aineiston edustavuus sisältää tutkimuskysymysten olennaiset tekijät ja piirteet. Aineisto edustaa tilastollisesti laajaa perusjoukkoa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa olemassa olevasta tilanteesta.
Tutkimuksessa käyvät ilmi keskeisenä ongelmana oleva hallinnonalan viestiliikenneohjeen puuttuminen sekä koulutuksen puutteet. Viestiliikenneohjeen tulisi yhtenäistää ja selventää eri yksiköiden käytäntöjä. Koulutuksen kehittäminen ja kohdentaminen koettiin asiaksi, jota tulisi merkittävästi kehittää. Johtopäätöksissä esitellään kehitysehdotuksia, jotka liittyvät viranomaisverkon hallintaan, pääkäyttäjiin sekä koulutuksen kehittämiseen.
Suomen viranomaisradioverkko on VIRVE, joka perustuu teknisesti eurooppalaiseen TETRA-standardiin. Viranomaisradioverkko on maanlaajuinen. Viranomaisverkon luomisen tavoitteena on luotettava ja suojattu radioverkko, missä eri viranomaiset pystyvät viestimään luotettavasti keskenään.
Viranomaisverkon suunnittelu aloitettiin 1990-luvun alussa. Yhtenä tekijänä verkon suunnittelun aloittamiselle olivat käyttäjien kasvavat vaatimukset viestiliikenteelle. Viranomaisverkon varsinainen rakentaminen aloitettiin 1998. Verkko on valmistunut maanlaajuiseksi vuonna 2002. Tukiasemia maassa on noin 1 300. Nykyisin TETRA-standardin mukainen viranomaisverkko on käytössä laajasti EU:n alueella. Viranomaisverkon rakenne on mahdollistanut myös viestiliikenteen eri maiden viranomaisten välillä.
Teoreettisesti tutkimus jakautuu turvallisuuden, viestinnän, johtamisen ja koulutuksen osatekijöihin. Kaikki osatekijät muodostavat turvallisen toimintamallin viestiliikenteeseen. Turvallisuus jakaantuu kahteen eri kategoriaan: laitteiston teknillinen turvallisuus sekä tietoturvallisuus. Viestiliikenteeseen vaikuttavat organisaation rakenne ja yhteistoimintaviranomaiset käytön, koulutuksen ja ohjeiden määräämällä tavalla.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Perusjoukkoa kuvataan tilastojen ja numeroiden avulla. Määrällisen tutkimuksessa olennaista on, että aineiston edustavuus sisältää tutkimuskysymysten olennaiset tekijät ja piirteet. Aineisto edustaa tilastollisesti laajaa perusjoukkoa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa olemassa olevasta tilanteesta.
Tutkimuksessa käyvät ilmi keskeisenä ongelmana oleva hallinnonalan viestiliikenneohjeen puuttuminen sekä koulutuksen puutteet. Viestiliikenneohjeen tulisi yhtenäistää ja selventää eri yksiköiden käytäntöjä. Koulutuksen kehittäminen ja kohdentaminen koettiin asiaksi, jota tulisi merkittävästi kehittää. Johtopäätöksissä esitellään kehitysehdotuksia, jotka liittyvät viranomaisverkon hallintaan, pääkäyttäjiin sekä koulutuksen kehittämiseen.