Suuhygienistien kokemuksia 4 – 6 -vuotiaiden lasten pelon ilmenemisestä, ehkäisemisestä ja lievittämisestä suun terveydenhuollon vastaanotolla
Mikkonen, Laura; Kärkkäinen, Elisa (2012)
Mikkonen, Laura
Kärkkäinen, Elisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076587
Tiivistelmä
Suun terveydenhuollon ammattilainen kohtaa työelämässä pelkääviä asiakkaita. Pelko on jatkuva ongelma suun terveydenhuollossa ja sen lievittämiseen ja ehkäisemiseen pitäisi pyrkiä jo lapsuudessa. Jo ensimmäisellä vastaanotolla on hyvin suuri merkitys mahdolliselle pelon syntymiselle, jos kokemus on negatiivinen. Pelko on asiakkaalle ikävä asia ja vaikeuttaa hoitoa. Lapsen pelko on otettava huomioon ja hoidon suunnitteluun tulee paneutua huolella.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata suuhygienistien kokemuksia 4 – 6 -vuotiaiden lasten pelon ilmenemisestä, ehkäisemisestä ja lievittämisestä suun terveydenhuollon vastaanotolla. Tavoitteena oli helpottaa suuhygienistin ja pelkäävän lapsen yhteistyötä suun terveydenhuollon vastaan-otolla.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmän valinta perustui tarkoitukseen saada kuvailevaa tietoa tutkimuksen tiedonantajilta heidän kokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 6 suuhygienistiä Siiliset -peruspalvelukeskuksen piiristä. Aineisto kerättiin suorittamalla teemahaastattelu yksilökohtaisesti. Analysointimenetelmänä käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista analysointitapaa. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsiteltiin lasten pelkoja ja sosiaalista kehitystä sekä hammashoitopelkoa ja hoitosuhteen merkitystä. Leikki-ikäisen lapsen sosiaalisuus on kehittynyt niin, että lapsi kykenee vastavuoroisuuteen monipuoli-semmin kuin nuorempana. Lapsen tunteiden hallitseminen on kuitenkin vielä kypsymätöntä, jotta lapsi jaksaisi käyttäytyä aina tilanteen vaatimalla tavalla. Tutkimukset osoittavat hammashoitope-lon olevan yleistä, ja hoitosuhteella olevan merkitystä pelon syntyyn ja voimakkuuteen.
Tutkimustulosten mukaan lapsen pelkoon vaikuttavat voimakkaasti ympäristö sekä lapselle läheiset ihmiset. Pelko ilmenee usein kontaktin välttämisenä, läheiseen turvautumisena sekä itkuna. Pelkoa pyrittiin ehkäisemään ja lievittämään kiinnittämällä huomiota työympäristöön ja puhetyyliin. Leikkiä hyödynnettiin lasta pelottavassa tilanteessa.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan käyttää pelon lievittämiseen pelkäävän lapsen kanssa suun terveydenhuollon vastaanotolla työskenneltäessä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös pelkoa ennaltaehkäisevästi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata suuhygienistien kokemuksia 4 – 6 -vuotiaiden lasten pelon ilmenemisestä, ehkäisemisestä ja lievittämisestä suun terveydenhuollon vastaanotolla. Tavoitteena oli helpottaa suuhygienistin ja pelkäävän lapsen yhteistyötä suun terveydenhuollon vastaan-otolla.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmän valinta perustui tarkoitukseen saada kuvailevaa tietoa tutkimuksen tiedonantajilta heidän kokemuksistaan. Tutkimukseen osallistui 6 suuhygienistiä Siiliset -peruspalvelukeskuksen piiristä. Aineisto kerättiin suorittamalla teemahaastattelu yksilökohtaisesti. Analysointimenetelmänä käytettiin sekä deduktiivista että induktiivista analysointitapaa. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsiteltiin lasten pelkoja ja sosiaalista kehitystä sekä hammashoitopelkoa ja hoitosuhteen merkitystä. Leikki-ikäisen lapsen sosiaalisuus on kehittynyt niin, että lapsi kykenee vastavuoroisuuteen monipuoli-semmin kuin nuorempana. Lapsen tunteiden hallitseminen on kuitenkin vielä kypsymätöntä, jotta lapsi jaksaisi käyttäytyä aina tilanteen vaatimalla tavalla. Tutkimukset osoittavat hammashoitope-lon olevan yleistä, ja hoitosuhteella olevan merkitystä pelon syntyyn ja voimakkuuteen.
Tutkimustulosten mukaan lapsen pelkoon vaikuttavat voimakkaasti ympäristö sekä lapselle läheiset ihmiset. Pelko ilmenee usein kontaktin välttämisenä, läheiseen turvautumisena sekä itkuna. Pelkoa pyrittiin ehkäisemään ja lievittämään kiinnittämällä huomiota työympäristöön ja puhetyyliin. Leikkiä hyödynnettiin lasta pelottavassa tilanteessa.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan käyttää pelon lievittämiseen pelkäävän lapsen kanssa suun terveydenhuollon vastaanotolla työskenneltäessä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös pelkoa ennaltaehkäisevästi.