Kaksi kieltä, kaksi kulttuuria : päivähoidon tuki kaksikulttuurisille lapsille
Hippeläinen, Paula; Korhonen, Jonna (2012)
Hippeläinen, Paula
Korhonen, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036116
Tiivistelmä
Teemme opinnäytetyönämme selvityksen monikulttuurisuustilanteesta sekä -osaamisesta Helsingin kaupungin päivähoidossa. Selvitys toimii taustakartoituksena Familia Club ry:n tulevaa projektia varten, jonka tavoitteena on kehittää kerhoja kaksikulttuurisille perheille. Kerhoissa maahanmuuttanut vanhempi voi viettää aikaa lapsensa kanssa käyttäen omaa äidinkieltään tutustuttaen lapsen omaan kieleensä sekä kulttuuriinsa. Vastaamme opinnäytetyöllämme kysymykseen miten Helsingin kaupungin päivähoidossa huomioidaan kaksikulttuuristen lasten toinen äidinkieli ja kulttuuri. Työmme keskittyy erityisesti sellaisille lapsille kohdennettujen palveluiden kartoittamiseen, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen ja toinen maahanmuuttanut.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkielma sisältäen vähän kvantitatiivista materiaalia, mikä tuottaa tutkielmalle tämän hetkistä tilannetta kartoittavaa tietoa aiheesta. Aineisto kerättiin nettikyselyllä. Kysely lähetettiin 50:een Helsingin kaupungin päiväkotiin.
Tuloksista ilmenee, että kaksikulttuuristen lasten suomen kielen kehitystä tuetaan arjessa pääosin kuvin, lauluin, loruin, leikein sekä ohjaamalla lasta selkeällä tarkentavalla puheella, erottamatta sitä erilliseksi osaksi arjen toimintaa. Henkilökunta kokee, että resursseja tulisi olla enemmän, jotta lasten identiteettiä ja kaksikulttuurisuuteen kasvamista olisi mahdollista tukea nykyistä enemmän. Kysyttäessä tuesta lapsille, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen ja toinen maahanmuuttanut, kuudessa vastauksessa kymmenestä todettiin, ettei lasten toista kuin suomen kieltä tueta päivähoidossa lainkaan.
Työmme osoittaa, että kaksikulttuuristen lasten suomen kielen kehitystä ja heidän kulttuurejaan tuetaan päivähoidossa, mutta sellaisten kaksikulttuuristen lasten, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen ja toinen maahanmuuttanut, toista kieltä tuetaan vähän tai ei ollenkaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät päivähoidon palvelut ole riittäviä tarkastelemiemme perheiden lapsille. Tämä osoittaa tarpeen kehitteillä olevalle kielikerhotoiminnalle.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkielma sisältäen vähän kvantitatiivista materiaalia, mikä tuottaa tutkielmalle tämän hetkistä tilannetta kartoittavaa tietoa aiheesta. Aineisto kerättiin nettikyselyllä. Kysely lähetettiin 50:een Helsingin kaupungin päiväkotiin.
Tuloksista ilmenee, että kaksikulttuuristen lasten suomen kielen kehitystä tuetaan arjessa pääosin kuvin, lauluin, loruin, leikein sekä ohjaamalla lasta selkeällä tarkentavalla puheella, erottamatta sitä erilliseksi osaksi arjen toimintaa. Henkilökunta kokee, että resursseja tulisi olla enemmän, jotta lasten identiteettiä ja kaksikulttuurisuuteen kasvamista olisi mahdollista tukea nykyistä enemmän. Kysyttäessä tuesta lapsille, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen ja toinen maahanmuuttanut, kuudessa vastauksessa kymmenestä todettiin, ettei lasten toista kuin suomen kieltä tueta päivähoidossa lainkaan.
Työmme osoittaa, että kaksikulttuuristen lasten suomen kielen kehitystä ja heidän kulttuurejaan tuetaan päivähoidossa, mutta sellaisten kaksikulttuuristen lasten, joiden toinen vanhempi on syntyperäinen suomalainen ja toinen maahanmuuttanut, toista kieltä tuetaan vähän tai ei ollenkaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät päivähoidon palvelut ole riittäviä tarkastelemiemme perheiden lapsille. Tämä osoittaa tarpeen kehitteillä olevalle kielikerhotoiminnalle.