Viittomakielisen sadun suomentaminen ja suomenkielisen käännöksen jälkiäänitys : Haasteita ja ratkaisuehdotuksia
Koskiluoma, Janita (2012)
Koskiluoma, Janita
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036152
Tiivistelmä
Toiminnallisessa opinnäytetyössäni tutkin, minkälaisia haasteita kääntäjä saattaa kohdata viittomakielisen sadun suomentamisessa ja suomenkielisen käännöksen jälkiäänityksessä. Toiminnallisen opinnäytetyöni produkti on DVD, joka sisältää kuvaamani viittomakielisen sadun sekä suomenkielisen jälkiäänityksen. Tässä kirjallisessa raportissani esittelen tekoprosessin kokonaisuudessaan. Esittelen prosessini aikana havaitsemiani ongelmakohtia ja toimivia ratkaisuehdotuksia niihin. Tilaajana toimi Kallion kirjasto, jonne produktini menee yleiseen käyttöön. Kallion kirjasto lataa videon mahdollisesti myös internetsivuilleen
nähtäville.
Tuloksiin olen eritellyt havaitsemani haasteet kolmeen ryhmään: kulttuurikääntäminen vs. vastaavuus, kielelliset haasteet sekä jälkiäänitys. Kulttuurikääntämisen ja vastaavuuden vastakkain asettelun problematiikka on suuri haaste, johon koin saavani apua kääntämisen alan kirjallisuuteen ja teorioihin tutustumisesta. Kielellisiä haasteita ovat esimerkiksi suomalaisen viittomakielen ja puhutun suomen kielen rakenteelliset erot, kuten viittomakielen toistorakenne. Toimiva ratkaisu tähän on keksiä suomenkielisiä synonyymeja vastineeksi yhdelle toistetuvalle viittomalle. Jälkiäänityksen haasteet liittyvät tuloksissani esimerkiksi ajoitukseen sekä äänenkäyttöön. Ajoituksen ongelman voi ratkaista opettelemalla tekstin kunnolla ja harjoittelemalla riittävästi. Äänenkäytön ongelmia, kuten äänen narinaa, voi ehkäistä hyvän ergonomian sekä veden juomisen avulla.
Työni kautta haluan kannustaa kääntäjiä ja viittomakielentulkkeja lähtemään rohkeasti tekemään vastaavanlaista työtä. Satuja on käännetty runsaasti suomen kielestä viittomakielelle, mutta hyvin vähän toiseen
suuntaan. Opinnäytetyöni hyödyttää kaksikielisiä perheitä, joissa on sekä kuulevia että kuuroja lapsia. Produktini avulla he voivat molemmat saada saman satukokemuksen samasta sadusta samanaikaisesti.
nähtäville.
Tuloksiin olen eritellyt havaitsemani haasteet kolmeen ryhmään: kulttuurikääntäminen vs. vastaavuus, kielelliset haasteet sekä jälkiäänitys. Kulttuurikääntämisen ja vastaavuuden vastakkain asettelun problematiikka on suuri haaste, johon koin saavani apua kääntämisen alan kirjallisuuteen ja teorioihin tutustumisesta. Kielellisiä haasteita ovat esimerkiksi suomalaisen viittomakielen ja puhutun suomen kielen rakenteelliset erot, kuten viittomakielen toistorakenne. Toimiva ratkaisu tähän on keksiä suomenkielisiä synonyymeja vastineeksi yhdelle toistetuvalle viittomalle. Jälkiäänityksen haasteet liittyvät tuloksissani esimerkiksi ajoitukseen sekä äänenkäyttöön. Ajoituksen ongelman voi ratkaista opettelemalla tekstin kunnolla ja harjoittelemalla riittävästi. Äänenkäytön ongelmia, kuten äänen narinaa, voi ehkäistä hyvän ergonomian sekä veden juomisen avulla.
Työni kautta haluan kannustaa kääntäjiä ja viittomakielentulkkeja lähtemään rohkeasti tekemään vastaavanlaista työtä. Satuja on käännetty runsaasti suomen kielestä viittomakielelle, mutta hyvin vähän toiseen
suuntaan. Opinnäytetyöni hyödyttää kaksikielisiä perheitä, joissa on sekä kuulevia että kuuroja lapsia. Produktini avulla he voivat molemmat saada saman satukokemuksen samasta sadusta samanaikaisesti.