Urajärven kartanomuseon kehityspolkuja
Toivio, Juha (2012)
Toivio, Juha
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036155
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on Urajärven kartanomuseon kehityshankkeen esiselvitys. Urajärven kartanomuseo on Museoviraston hallinnoima, kesäisin yleisölle avoin kulttuuriperintökohde. Julkisen hallinnon säästötavoitteiden myötä Museoviraston rahoitusta on karsittu ja museon toiminta on vaakalaudalla. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa erilaisia vaihtoehtoisia toimintamuotoja, joilla voitaisiin säilyttää kartanomuseo avoinna yleisölle ja samalla kehittää uutta palveluntarjontaa. Tärkeänä näkökulmana tarkastelussa on paikallisuuden korostaminen. Kartanomuseon tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kyläyhteisö kytketään yhä tiiviimmin mukaan kartanon toimintaan. Kartanomuseon toiminta kulttuuripuistona voisi tulevaisuudessa työllistää paikallisia ihmisiä ja olla yhteisöllinen tapahtumakeskus.
Työssä taustoitetaan laajasti kirjallisuustutkimuksella kulttuuristen arvojen ja julkisen vallan suhdetta ja muutoksia. Myös kartanon vetovoimatekijöille etsitään kirjallisuudesta yhtymäkohtia. Onnistuneiden ja kariutuneiden kulttuurikohdehankkeiden tutkiminen on osaltaan luonut taustaa toimintasuunnitelmien ideoinnille. Museologian opiskelijoiden ja kartanomuseokävijöiden kommentteja ja odotuksia on käytetty apuna ideoiden jalostamisessa ja toimintamallien kehittämisessä.
Urajärven kartanomuseo voi rakentaa uudet toimintamuotonsa vain omiin vahvuuksiinsa tukeutuen. Kartanomuseon vahvuudet ovat luonnonkaunis kartanomiljöökokonaisuus, kertomuksia huokuva historia ja voimakas paikallisuuden tuntu. Museon kehittämiseen tarvitaan toteuttajiltaan yrittäjämäistä otetta, antaumuksellista kutsumusta ja päätöksentekijöiden kulttuurista avarakatseisuutta. Taloudellinen näkökulma ei voi olla ainoa kriteeri, jolla punnitaan, mitä menneisyydestämme olemme valmiit säilyttämään. Paikalliset kulttuurikohteet, joita kartanomuseokin edustaa, voivat oikein hoidettuina ja raikkailla ideoilla elvytettyinä tuottaa alueellista hyvinvointia.
Työssä taustoitetaan laajasti kirjallisuustutkimuksella kulttuuristen arvojen ja julkisen vallan suhdetta ja muutoksia. Myös kartanon vetovoimatekijöille etsitään kirjallisuudesta yhtymäkohtia. Onnistuneiden ja kariutuneiden kulttuurikohdehankkeiden tutkiminen on osaltaan luonut taustaa toimintasuunnitelmien ideoinnille. Museologian opiskelijoiden ja kartanomuseokävijöiden kommentteja ja odotuksia on käytetty apuna ideoiden jalostamisessa ja toimintamallien kehittämisessä.
Urajärven kartanomuseo voi rakentaa uudet toimintamuotonsa vain omiin vahvuuksiinsa tukeutuen. Kartanomuseon vahvuudet ovat luonnonkaunis kartanomiljöökokonaisuus, kertomuksia huokuva historia ja voimakas paikallisuuden tuntu. Museon kehittämiseen tarvitaan toteuttajiltaan yrittäjämäistä otetta, antaumuksellista kutsumusta ja päätöksentekijöiden kulttuurista avarakatseisuutta. Taloudellinen näkökulma ei voi olla ainoa kriteeri, jolla punnitaan, mitä menneisyydestämme olemme valmiit säilyttämään. Paikalliset kulttuurikohteet, joita kartanomuseokin edustaa, voivat oikein hoidettuina ja raikkailla ideoilla elvytettyinä tuottaa alueellista hyvinvointia.