Synnytyskokemuksen arviointi VAS-mittarilla : kirjallisuuskatsaus ja perehdyttämisoppaan tuottaminen
Arjakari, Outi; Mallat, Katja (2012)
Arjakari, Outi
Mallat, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025708
Tiivistelmä
Kehittämistyömme tarkoituksena oli selvittää, millaista aineistoa VAS-mittarin(visual analogue scale) käytöstä on tuotettu synnytyskokemuksien arvioinnissa. Tavoitteena oli motivoida
kätilöitä käyttämään VAS-mittaria synnytyskeskustelun apuvälineenä. Kehittämistyössämme kuvataan erilaisia synnytyskokemuksia ja niihin liittyviä tekijöitä. Kuvaamme myös, miten VAS-mittaria voidaan hyödyntää kielteisen ja traumaattisen synnytyskokemuksen
seulonnassa sekä millainen synnyttäjä hyötyy VAS-mittarin käytöstä.
Kehittämistyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanketta, ja toteutettiin yhteistyössä Kätilöopiston sairaalan, osasto 5 ja 15; Haikaranpesän kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin sovelletun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä tietokannoista Cinahl, ScienceDirect, Ovid Medline ja Linda. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Lähestymistapamme kirjallisuuskatsaukseen oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Valittu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaan. VAS-mittarin todettiin olevan helppo ja luotettava seulontamenetelmä. VAS-mittarista on
erityisesti hyötyä sellaiselle synnyttäjälle, jolla on jäänyt synnytyksestä traumaattinen tai kielteinen kokemus. Sen avulla voidaan vähentää synnytykseen liittyvää ahdistusta ja parantaa synnyttäjän synnytyskokemusta tai psyykkistä kärsimystä. Synnytyskeskustelua
käyvällä kätilöllä on suuri merkitys turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa. Tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota erityisesti instrumentaalisen synnytyksen, keisarinleikkauksen tai hätäsektion läpikäyneiden äitien synnytyskokemukseen. Tällaiset
kokemukset ovat herkemmin yhteydessä synnytyspelon muodostumiseen. Ne voivat myös heikentäääitien luottamusta äitiyshuollon palveluita kohtaan. Varhaisen avun saannilla on
myönteistä merkitystä mahdollisen synnytyspelon ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisemiseksi.
Kehittämistyön tuloksia hyödynnettiin pitämällä Kätilöopiston Haikaranpesän henkilökunnalle osastotunti tutkimustuloksistamme. Lisäksi tuotimmeHaikaranpesälle kirjallisuuteen ja
haastatteluihin perustuvan perehdyttämisoppaan VAS-mittarin oikeaoppisesta ja laadukkaasta käytöstä.
kätilöitä käyttämään VAS-mittaria synnytyskeskustelun apuvälineenä. Kehittämistyössämme kuvataan erilaisia synnytyskokemuksia ja niihin liittyviä tekijöitä. Kuvaamme myös, miten VAS-mittaria voidaan hyödyntää kielteisen ja traumaattisen synnytyskokemuksen
seulonnassa sekä millainen synnyttäjä hyötyy VAS-mittarin käytöstä.
Kehittämistyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanketta, ja toteutettiin yhteistyössä Kätilöopiston sairaalan, osasto 5 ja 15; Haikaranpesän kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin sovelletun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä tietokannoista Cinahl, ScienceDirect, Ovid Medline ja Linda. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Lähestymistapamme kirjallisuuskatsaukseen oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Valittu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaan. VAS-mittarin todettiin olevan helppo ja luotettava seulontamenetelmä. VAS-mittarista on
erityisesti hyötyä sellaiselle synnyttäjälle, jolla on jäänyt synnytyksestä traumaattinen tai kielteinen kokemus. Sen avulla voidaan vähentää synnytykseen liittyvää ahdistusta ja parantaa synnyttäjän synnytyskokemusta tai psyykkistä kärsimystä. Synnytyskeskustelua
käyvällä kätilöllä on suuri merkitys turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa. Tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota erityisesti instrumentaalisen synnytyksen, keisarinleikkauksen tai hätäsektion läpikäyneiden äitien synnytyskokemukseen. Tällaiset
kokemukset ovat herkemmin yhteydessä synnytyspelon muodostumiseen. Ne voivat myös heikentäääitien luottamusta äitiyshuollon palveluita kohtaan. Varhaisen avun saannilla on
myönteistä merkitystä mahdollisen synnytyspelon ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ehkäisemiseksi.
Kehittämistyön tuloksia hyödynnettiin pitämällä Kätilöopiston Haikaranpesän henkilökunnalle osastotunti tutkimustuloksistamme. Lisäksi tuotimmeHaikaranpesälle kirjallisuuteen ja
haastatteluihin perustuvan perehdyttämisoppaan VAS-mittarin oikeaoppisesta ja laadukkaasta käytöstä.