Kohti dialogisempaa ammatillista vuorovaikutusta : Kehittämishanke Annalan päiväkodissa Tampereella
Järvenpää, Jaana (2012)
Järvenpää, Jaana
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234877
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Järvenpää Jaana. Kohti dialogisempaa ammatillista vuorovaikutusta. Diak Länsi, kevät 2012, 74.s, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulu-tusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Toteutin opinnäytetyöni kehittämishankkeena Tampereella sijaitsevassa Annalan päiväkodissa syyskuun 2011 ja helmikuun 2012 välisenä aikana. Tarkoituksena oli kehittää henkilökunnan ammatillisia vuorovaikutustaitoja dialogisemmiksi uudenlaisen ajattelumallin avulla. Koko työyhteisö oli tärkeää saada mukaan kehitystyöhön, siksi hanke toteutettiin toimintatutkimuksena.
Hankkeen lähtökohtana oli Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategian pohjalta kehittämiskohteeksi nostettu työhyvinvoinnin lisääminen. Taustalla oli myös vuonna 2007 tehty tutkimus kasvatuskumppanuuden toteutumisesta Annalan päiväkodissa. Tutkimuksen yksi tulos oli henkilökunnalta itseltään noussut tarve kehittää ammatillisia vuorovaikutustaitojaan. Aineistoa hankkeeseen sain tutustumalla kirjallisuuteen, lukemalla lehtiä ja tutustumalla aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta.
Tekemillämme tulkinnoilla on suuri vaikutus siihen, kuinka olemme mukana vuorovaikutuksessa. Hankkeessa pyrittiin eri menetelmien avulla tuomaan esille sitä toimivatko henkilökunnan jäsenet niin kuin sanovat toimivansa. Menetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja kyselykaavakkeita. Havainnointi toteutettiin päiväkodin kerran viikossa pidettävissä palavereissa. Havainnoinnin avulla pyrittiin tuomaan esille, kuinka paljon erilaisia tapoja henkilökunnan jäsenillä on kuunnella ja puhua. Tarkoituksena oli myös havahduttaa henkilökuntaa arvioimaan omia vuorovaikutustapojaan. Kyselykaavakkeiden avulla pyrittiin saamaan henkilökunnalta vastauksia asioista, joita ei havainnoinnin avulla voinut saada esille. Näitä olivat heidän ajatuksensa ja kokemuksensa.
Arviointien perusteella hankkeella oli positiivista vaikutusta henkilökunnan ammatillisten vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. He saivat tietoa siitä, mistä dialogisessa ajattelussa on kyse. Arvioinnin perusteella suurin osa henkilökunnasta onnistui myös kehittämään omia ammatillisia vuorovaikutustaitojaan dialogisemmiksi hankkeen avulla. Lopputuloksena voi todeta, että se oli erittäin onnistunut. Dialogisuus on jo juurtunut henkilökunnan ajatteluun ja ajan kuluessa sen vaikutukset alkavat todennäköisesti näkyä vielä paremmin. Hankkeen aihe sopii käytettäväksi missä tahansa työyhteisössä, jossa on kiinnostusta ja innostusta lähteä kehittämään ammatillisia vuorovaikutustaitoja.
Järvenpää Jaana. Kohti dialogisempaa ammatillista vuorovaikutusta. Diak Länsi, kevät 2012, 74.s, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulu-tusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus.
Toteutin opinnäytetyöni kehittämishankkeena Tampereella sijaitsevassa Annalan päiväkodissa syyskuun 2011 ja helmikuun 2012 välisenä aikana. Tarkoituksena oli kehittää henkilökunnan ammatillisia vuorovaikutustaitoja dialogisemmiksi uudenlaisen ajattelumallin avulla. Koko työyhteisö oli tärkeää saada mukaan kehitystyöhön, siksi hanke toteutettiin toimintatutkimuksena.
Hankkeen lähtökohtana oli Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategian pohjalta kehittämiskohteeksi nostettu työhyvinvoinnin lisääminen. Taustalla oli myös vuonna 2007 tehty tutkimus kasvatuskumppanuuden toteutumisesta Annalan päiväkodissa. Tutkimuksen yksi tulos oli henkilökunnalta itseltään noussut tarve kehittää ammatillisia vuorovaikutustaitojaan. Aineistoa hankkeeseen sain tutustumalla kirjallisuuteen, lukemalla lehtiä ja tutustumalla aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta.
Tekemillämme tulkinnoilla on suuri vaikutus siihen, kuinka olemme mukana vuorovaikutuksessa. Hankkeessa pyrittiin eri menetelmien avulla tuomaan esille sitä toimivatko henkilökunnan jäsenet niin kuin sanovat toimivansa. Menetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja kyselykaavakkeita. Havainnointi toteutettiin päiväkodin kerran viikossa pidettävissä palavereissa. Havainnoinnin avulla pyrittiin tuomaan esille, kuinka paljon erilaisia tapoja henkilökunnan jäsenillä on kuunnella ja puhua. Tarkoituksena oli myös havahduttaa henkilökuntaa arvioimaan omia vuorovaikutustapojaan. Kyselykaavakkeiden avulla pyrittiin saamaan henkilökunnalta vastauksia asioista, joita ei havainnoinnin avulla voinut saada esille. Näitä olivat heidän ajatuksensa ja kokemuksensa.
Arviointien perusteella hankkeella oli positiivista vaikutusta henkilökunnan ammatillisten vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. He saivat tietoa siitä, mistä dialogisessa ajattelussa on kyse. Arvioinnin perusteella suurin osa henkilökunnasta onnistui myös kehittämään omia ammatillisia vuorovaikutustaitojaan dialogisemmiksi hankkeen avulla. Lopputuloksena voi todeta, että se oli erittäin onnistunut. Dialogisuus on jo juurtunut henkilökunnan ajatteluun ja ajan kuluessa sen vaikutukset alkavat todennäköisesti näkyä vielä paremmin. Hankkeen aihe sopii käytettäväksi missä tahansa työyhteisössä, jossa on kiinnostusta ja innostusta lähteä kehittämään ammatillisia vuorovaikutustaitoja.