"Siinä on tulkilla työsarkaa!" : Viittomakielen tulkkien ja kuurojen maahanmuuttajien ajatuksia tulkkaustilanteista
Sipronen, Suvi (2012)
Sipronen, Suvi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205015616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205015616
Tiivistelmä
Monikulttuuristuvassa Suomessa viittomakielen tulkin asiakkaina on yhä enemmän kuuroja maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole suomalainen viittomakieli. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten sekä kuulevat suomalaisen viittomakielen tulkit että kuurot maahanmuuttajat kokevat tilanteiden sujuvan, kun he kohtaavat erilaisissa tulkkaustilanteissa. Aihetta on tutkittu tähän mennessä vasta vähän, ja maahanmuuttaja-asiakkaiden määrän kasvaessa työ on ajankohtainen ja alalle tarpeellinen.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytin teemahaastatteluita ryhmissä. Haastateltavia oli yhteensä kuusi, kolme viittomakielen tulkkia ja kolme kuuroa maahanmuuttajaa. Haastattelin tulkit ja maahanmuuttajakuurot omina erillisinä kolmen hengen ryhminään. Haastatteluista saamani vastaukset jaoin kahteen pääluokkaan: tilanteeseen liittyviin haasteisiin ja tilannetta helpottaviin tekijöihin. Jaoin aineiston vielä molempien pääluokkien alle neljään alaluokkaan: kieleen liittyviin, kulttuuriin liittyviin, vastuualueisiin liittyviin ja muihin läsnä oleviin henkilöihin liittyviin haasteisiin tai tilannetta helpottaviin tekijöihin.
Pienestä aineistosta ei voi tehdä yleistyksiä. Tutkimus onkin luonteeltaan laadullinen, ja tulosten esittelyssä annan äänen haastattelemilleni tulkeille ja kuuroille maahanmuuttajille. Molemmat kertoivat yhteisten tulkkaustilanteiden sujuvan pääasiassa hyvin. Molemmissa ryhmissä nousi esiin eri viranomaisten ja virastojen käyttämien termien vaikeaselkoisuus ja se, että kuuleva osapuoli ei osaa ottaa kuuron maahanmuuttaja-asiakkaansa taustaa huomioon. Kuurot maahanmuuttajat kertoivat toivovansa tulkeilta erinomaista viittomakielen hallintaa ja kykyä varioida kieltään. Tulkit taas toivoivat kuuroilta maahanmuuttaja-asiakkailta aktiivisuutta ja rohkeutta kysyä epäselviä asioita.
Työn tilaajana toimi Viittomakieliset palvelut Aro Oy.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytin teemahaastatteluita ryhmissä. Haastateltavia oli yhteensä kuusi, kolme viittomakielen tulkkia ja kolme kuuroa maahanmuuttajaa. Haastattelin tulkit ja maahanmuuttajakuurot omina erillisinä kolmen hengen ryhminään. Haastatteluista saamani vastaukset jaoin kahteen pääluokkaan: tilanteeseen liittyviin haasteisiin ja tilannetta helpottaviin tekijöihin. Jaoin aineiston vielä molempien pääluokkien alle neljään alaluokkaan: kieleen liittyviin, kulttuuriin liittyviin, vastuualueisiin liittyviin ja muihin läsnä oleviin henkilöihin liittyviin haasteisiin tai tilannetta helpottaviin tekijöihin.
Pienestä aineistosta ei voi tehdä yleistyksiä. Tutkimus onkin luonteeltaan laadullinen, ja tulosten esittelyssä annan äänen haastattelemilleni tulkeille ja kuuroille maahanmuuttajille. Molemmat kertoivat yhteisten tulkkaustilanteiden sujuvan pääasiassa hyvin. Molemmissa ryhmissä nousi esiin eri viranomaisten ja virastojen käyttämien termien vaikeaselkoisuus ja se, että kuuleva osapuoli ei osaa ottaa kuuron maahanmuuttaja-asiakkaansa taustaa huomioon. Kuurot maahanmuuttajat kertoivat toivovansa tulkeilta erinomaista viittomakielen hallintaa ja kykyä varioida kieltään. Tulkit taas toivoivat kuuroilta maahanmuuttaja-asiakkailta aktiivisuutta ja rohkeutta kysyä epäselviä asioita.
Työn tilaajana toimi Viittomakieliset palvelut Aro Oy.