Potilaiden kokemuksia Leiko-toiminnasta ja siihen liittyvästä preoperatiivisesta ohjauksesta
Lehto, Johanna; Lehtonen, Sirja (2012)
Lehto, Johanna
Lehtonen, Sirja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204265195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204265195
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää TURP- tai TURB-toimenpiteeseen tulevien Leiko-potilaiden kokemuksia Leiko-toiminnasta eli leikkaukseen kotoa-toiminnasta sekä siihen liittyvästä preoperatiivisesta ohjauksesta erään Pirkanmaalla toimivan sairaalan urologisella osastolla. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää potilaiden kokemuksia Leiko-toiminnasta, millaisen preoperatiivisen vaiheen Leiko-toiminta pitää sisällään ja miten potilaat kokevat saamansa preoperatiivisen ohjauksen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkittava aineisto kerättiin teemahaastattelemalla neljää (N=4) TURP- tai TURB-toimenpiteessä käynyttä Leiko-potilasta. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulokset kuvaavat potilaiden positiivisia ja negatiivisia kokemuksia Leiko-toiminnasta ja siihen liittyvästä preoperatiivisesta ohjauksesta. Opinnäytetyön tulosten mukaan kaikki potilaat tulisivat uudelleen Leiko-potilaiksi. Preoperatiiviseen ohjaukseen potilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Osa potilaista olisi halunnut enemmän suullista ohjausta, kun taas kirjalliseen ohjausmateriaaliin oltiin tyytyväisiä. Potilaat olisivat halunneet saada aikaisemmin tietoonsa tarkan leikkauskellonajan. Kutsupaikkaan löytäminen sujui osalle potilaista ongelmitta, kun taas osa heistä koki sairaalan sisäisen opastuksen puutteellisena. Hoitajien toiminta koettiin hyvänä, mutta negatiivista oli se, ettei Leiko-hoitaja ollut paikalla Leiko-huoneessa. Leiko-huoneesta potilaat kertoivat positiivisia asioita. Potilaat jäivät kaipaamaan informointia leikkauspäivänä odotusajan kestosta.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilaat kokevat myönteisesti Leiko-toiminnan ja siihen liittyvään ohjauksen. Kehittämisehdotuksiksi nousivat potilaiden kokemusten kautta suullisen ohjauksen lisääminen, opastuskylttien sijoittaminen silmien tasolle, leikkauskellonajan kertominen aikaisemmin ja väliaikaistiedottamisen lisääminen odotusajan kestosta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkittava aineisto kerättiin teemahaastattelemalla neljää (N=4) TURP- tai TURB-toimenpiteessä käynyttä Leiko-potilasta. Aineisto analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulokset kuvaavat potilaiden positiivisia ja negatiivisia kokemuksia Leiko-toiminnasta ja siihen liittyvästä preoperatiivisesta ohjauksesta. Opinnäytetyön tulosten mukaan kaikki potilaat tulisivat uudelleen Leiko-potilaiksi. Preoperatiiviseen ohjaukseen potilaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Osa potilaista olisi halunnut enemmän suullista ohjausta, kun taas kirjalliseen ohjausmateriaaliin oltiin tyytyväisiä. Potilaat olisivat halunneet saada aikaisemmin tietoonsa tarkan leikkauskellonajan. Kutsupaikkaan löytäminen sujui osalle potilaista ongelmitta, kun taas osa heistä koki sairaalan sisäisen opastuksen puutteellisena. Hoitajien toiminta koettiin hyvänä, mutta negatiivista oli se, ettei Leiko-hoitaja ollut paikalla Leiko-huoneessa. Leiko-huoneesta potilaat kertoivat positiivisia asioita. Potilaat jäivät kaipaamaan informointia leikkauspäivänä odotusajan kestosta.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilaat kokevat myönteisesti Leiko-toiminnan ja siihen liittyvään ohjauksen. Kehittämisehdotuksiksi nousivat potilaiden kokemusten kautta suullisen ohjauksen lisääminen, opastuskylttien sijoittaminen silmien tasolle, leikkauskellonajan kertominen aikaisemmin ja väliaikaistiedottamisen lisääminen odotusajan kestosta.