ADHD-lasten saama kuntoutus ja vanhempien mielipiteet kuntoutuksen tuomasta avusta
Lahti, Eveliina (2012)
Lahti, Eveliina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204224795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204224795
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää minkälaista kuntoutusta tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi saa ja minkälainen kokemus vanhemmilla on lapsen saamasta avusta. Toteutin opinnäytetyöni sekä kvantitatii-visellä että kvalitatiivisellä tutkimusmenetelmällä. Keräsin tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomak-keella Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistykseen ja Keski-Suomen ADHD-yhdistykseen kuu-luvilta ADHD-lasten vanhemmilta. Analysoin aineistoni SPSS-tilasto-ohjelmalla sekä avoimet kysymykset aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista selvisi, että kuntoutusmuodoista eniten käytetty oli toimintaterapia. Lisäksi lapset saivat puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, musiikkiterapiaa ja psykoterapiaa. Koulussa suu-rimmalle osalle lapsista oli tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Koulunkäynnin tukimuodoista käytetyin oli erityisopetus, muita käytettyjä tukimuotoja oli tu-kiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen sekä pienluokka. Suuri osa vanhemmista koki, että kuntoutuksesta oli ollut apua lapsen oireisiin. Vanhemmat kokivat kuntoutuksen myös tarpeelliseksi lapsen ongelmien hoidossa.
Jatkotutkimuksen voisi tehdä samasta aiheesta käyttäen isompaa otoskokoa. Tärkeä tutkimuskohde voisi olla myös ADHD-lasten vanhempien mielipiteet yleisesti tuen ja neuvonnan saamisesta. Mielenkiintoista olisi myös saada näyttöä eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta ADHD:n hoidossa.
Tutkimustuloksista selvisi, että kuntoutusmuodoista eniten käytetty oli toimintaterapia. Lisäksi lapset saivat puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, musiikkiterapiaa ja psykoterapiaa. Koulussa suu-rimmalle osalle lapsista oli tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Koulunkäynnin tukimuodoista käytetyin oli erityisopetus, muita käytettyjä tukimuotoja oli tu-kiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen sekä pienluokka. Suuri osa vanhemmista koki, että kuntoutuksesta oli ollut apua lapsen oireisiin. Vanhemmat kokivat kuntoutuksen myös tarpeelliseksi lapsen ongelmien hoidossa.
Jatkotutkimuksen voisi tehdä samasta aiheesta käyttäen isompaa otoskokoa. Tärkeä tutkimuskohde voisi olla myös ADHD-lasten vanhempien mielipiteet yleisesti tuen ja neuvonnan saamisesta. Mielenkiintoista olisi myös saada näyttöä eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta ADHD:n hoidossa.