Hevosen mahahaava : Tietoa mahahaavasta sekä hevosten omistajien näkemyksiä aiheesta
Hynynen, Sonja; Martikainen, Mirja (2012)
Hynynen, Sonja
Martikainen, Mirja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204194667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204194667
Tiivistelmä
Hevosen mahahaava on yleinen harraste- ja kilpahevosten sairaus. Kilpailevista ratsuhevosista
mahahaavaa esiintyy 50- 60 %:lla ja harrastehevosista 11 %:lla. Kilpailevilla ravihevosilla mahahaavaa
esiintyy 70- 87 %:lla. Mahahaavan oireiden kirjo on laaja, mutta se voi olla myös oireeton.
Mahahaava pystytään diagnosoimaan varmasti tähystämällä. Mahahaavan diagnosoinnin jälkeen
tärkein hoitomuoto oikean lääkehoidon ohella on hevosen elinolojen muutos.
Mahahaava syntyy mahalaukussa mahan happamuuden ja puolustusmekanismien välisen tasapainon
häiriintyessä. Häiriötilan aiheuttaa pääasiallisesti vääränlainen ruokinta ja stressaavat elinolot.
Mahahaavaa sairastavalla hevosella voi olla mahahapon aiheuttamia haavaumia ruokatorvessa,
mahalaukussa ja/tai pohjukaissuolessa. Aikuisilla hevosilla haavaumat syntyvät yleensä rauhasettoman,
levyepiteelin verhoamalle keratinisoituneelle mahan alueelle. Varsoilla haavaumia voi
syntyä myös rauhasmahan puolelle. Monet tekijät, esimerkiksi stressi ja vähäinen korsirehun saanti,
altistavat hevosen mahahaavalle. Tarkkaa syytä mahahaavan synnylle ei kuitenkaan vielä tiedetä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä hevosalan ihmisten tietämystä mahahaavasta. Opinnäytetyö
jakaantuu kahteen osaan: kirjallisuuskatsaukseen ja tutkimusosioon. Tutkimus toteutettiin
verkkokyselynä ja sen kohderyhmänä olivat hevosen omistajat ympäri Suomen (n=737). Yhteystiedot
kyselytutkimusta varten saatiin Suomen Hippos ry:ltä. Tutkimuksessa lähes 40 % vastaajista
ilmoitti tuntevansa mahahaavan sairautena melko hyvin. Vastaajien hevosista noin 30
%:lla oli ollut mahahaava. Tulosten perusteella voitiin päätellä, että vastaajilla oli melko hyvä tietoperusta
hevosen mahahaavasta. Tämä kävi ilmi muun muassa siitä, että suurin osa vastaajista
oli kyselylomakkeen väittämien kanssa samaa mieltä ja mahahaavalle altistavat tekijät sekä oireet
oli tunnistettu hyvin. Vaikka vastaajien tiedot olivat jo hyvät, tarjoaa työ monipuolista tietoa hevosen
mahahaavasta kaikille hevosalan toimijoille. Opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää myös
opintomateriaalina hevosalan oppilaitoksissa.
Hevosen mahahaavan tärkein ennaltaehkäisevä tekijä on hyvät elinolot. Hevosta tulee esimerkiksi
ruokkia pienillä väkirehuannoksilla sekä karkearehut tulee antaa ennen väkirehuja. Myös stressitekijät
tulee minimoida.
mahahaavaa esiintyy 50- 60 %:lla ja harrastehevosista 11 %:lla. Kilpailevilla ravihevosilla mahahaavaa
esiintyy 70- 87 %:lla. Mahahaavan oireiden kirjo on laaja, mutta se voi olla myös oireeton.
Mahahaava pystytään diagnosoimaan varmasti tähystämällä. Mahahaavan diagnosoinnin jälkeen
tärkein hoitomuoto oikean lääkehoidon ohella on hevosen elinolojen muutos.
Mahahaava syntyy mahalaukussa mahan happamuuden ja puolustusmekanismien välisen tasapainon
häiriintyessä. Häiriötilan aiheuttaa pääasiallisesti vääränlainen ruokinta ja stressaavat elinolot.
Mahahaavaa sairastavalla hevosella voi olla mahahapon aiheuttamia haavaumia ruokatorvessa,
mahalaukussa ja/tai pohjukaissuolessa. Aikuisilla hevosilla haavaumat syntyvät yleensä rauhasettoman,
levyepiteelin verhoamalle keratinisoituneelle mahan alueelle. Varsoilla haavaumia voi
syntyä myös rauhasmahan puolelle. Monet tekijät, esimerkiksi stressi ja vähäinen korsirehun saanti,
altistavat hevosen mahahaavalle. Tarkkaa syytä mahahaavan synnylle ei kuitenkaan vielä tiedetä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä hevosalan ihmisten tietämystä mahahaavasta. Opinnäytetyö
jakaantuu kahteen osaan: kirjallisuuskatsaukseen ja tutkimusosioon. Tutkimus toteutettiin
verkkokyselynä ja sen kohderyhmänä olivat hevosen omistajat ympäri Suomen (n=737). Yhteystiedot
kyselytutkimusta varten saatiin Suomen Hippos ry:ltä. Tutkimuksessa lähes 40 % vastaajista
ilmoitti tuntevansa mahahaavan sairautena melko hyvin. Vastaajien hevosista noin 30
%:lla oli ollut mahahaava. Tulosten perusteella voitiin päätellä, että vastaajilla oli melko hyvä tietoperusta
hevosen mahahaavasta. Tämä kävi ilmi muun muassa siitä, että suurin osa vastaajista
oli kyselylomakkeen väittämien kanssa samaa mieltä ja mahahaavalle altistavat tekijät sekä oireet
oli tunnistettu hyvin. Vaikka vastaajien tiedot olivat jo hyvät, tarjoaa työ monipuolista tietoa hevosen
mahahaavasta kaikille hevosalan toimijoille. Opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää myös
opintomateriaalina hevosalan oppilaitoksissa.
Hevosen mahahaavan tärkein ennaltaehkäisevä tekijä on hyvät elinolot. Hevosta tulee esimerkiksi
ruokkia pienillä väkirehuannoksilla sekä karkearehut tulee antaa ennen väkirehuja. Myös stressitekijät
tulee minimoida.