Leijonafanin jääkiekkoelämys
Lönnrot, Anu (2012)
Lönnrot, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204164521
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on kartoitus, jonka tavoitteena on etsiä kehittämismahdollisuuksia Suomen jääkiekon A-maajoukkueen, Leijonien, faneille tarjolla olevien palveluiden parantamiseksi. Pyrin hahmottamaan teoriatiedon, sekä työssäni kerätyn aineiston perusteella koetaanko jääkiekon parissa elämyksiä. Tavoitteenani on selvittää miten fania voidaan palvella paremmin, jotta mahdollistetaan erilaisten kokemusten ja kokonaisvaltaisen elämyksen saavuttaminen.
Työni sijoittuu urheilun ja elämyksellisyyden viitekehykseen. Käytän työssäni näkemyksiä fanikulttuurista sekä elämyksen, asiakaskokemuksen ja palvelukokonaisuuden teorioita. Pyrin hahmottamaan teoriatiedon, sekä työssäni kerätyn aineiston perusteella mikä saa fanit seuraamaan jääkiekkoa, saapumaan paikalle ottelu- tai fanitapahtumaan ja kokemaan elämyksiä. Tarkastelen opinnäytetyössäni Suomen A-maajoukkueen faneja, joista käytän yleisnimitystä leijonafani.
Tutkimusmenetelminä työssäni käytin havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Leijonafanien havainnointi tapahtui kolmessa A-maajoukkueen ottelussa, joista yksi oli Olympiastadionilla pelattu ulkoilmaottelu. Lisäksi havainnoin leijonafaneja Suomen Urheilugaalassa. Kysely tehtiin Metropolian e-lomakkeella ja fanien haastattelut toteutettiin Stadion-ottelun yhteydessä. Havainnointi-, kysely- ja haastattelutuloksia analysoitaessa olen myös hyödyntänyt omaa hiljaista tietoani sekä kokemuksiani urheilutapahtumista ja fanitoiminnasta.
Tulosteni perusteella jääkiekko-ottelut ja Leijonien toiminnan ympärille rakennetut tapahtumat sekä palvelut muodostavat potentiaalisen maaperän elämysten synnylle. Fanien näkökulmasta jääkiekko ja Leijonat ovat toiminnan keskiössä, mutta tunnelman ja edellytykset elämysten synnylle luovat fanit itse. Yleensä fanitoiminnan kehittäminen lähtee fanien keskuudesta, mutta kansallisen fanitoiminnan kohdalla näen tärkeänä, että Suomen Jääkiekkoliitto huomioi muun toiminnan ohella myös fanitoiminnan ja -palveluiden kehittämisen. Mitä paremmin ja monipuolisemmin faneja palvellaan, sen parempi tunnelma tapahtumissa on ja elämysten synty mahdollistetaan.
Työni sijoittuu urheilun ja elämyksellisyyden viitekehykseen. Käytän työssäni näkemyksiä fanikulttuurista sekä elämyksen, asiakaskokemuksen ja palvelukokonaisuuden teorioita. Pyrin hahmottamaan teoriatiedon, sekä työssäni kerätyn aineiston perusteella mikä saa fanit seuraamaan jääkiekkoa, saapumaan paikalle ottelu- tai fanitapahtumaan ja kokemaan elämyksiä. Tarkastelen opinnäytetyössäni Suomen A-maajoukkueen faneja, joista käytän yleisnimitystä leijonafani.
Tutkimusmenetelminä työssäni käytin havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Leijonafanien havainnointi tapahtui kolmessa A-maajoukkueen ottelussa, joista yksi oli Olympiastadionilla pelattu ulkoilmaottelu. Lisäksi havainnoin leijonafaneja Suomen Urheilugaalassa. Kysely tehtiin Metropolian e-lomakkeella ja fanien haastattelut toteutettiin Stadion-ottelun yhteydessä. Havainnointi-, kysely- ja haastattelutuloksia analysoitaessa olen myös hyödyntänyt omaa hiljaista tietoani sekä kokemuksiani urheilutapahtumista ja fanitoiminnasta.
Tulosteni perusteella jääkiekko-ottelut ja Leijonien toiminnan ympärille rakennetut tapahtumat sekä palvelut muodostavat potentiaalisen maaperän elämysten synnylle. Fanien näkökulmasta jääkiekko ja Leijonat ovat toiminnan keskiössä, mutta tunnelman ja edellytykset elämysten synnylle luovat fanit itse. Yleensä fanitoiminnan kehittäminen lähtee fanien keskuudesta, mutta kansallisen fanitoiminnan kohdalla näen tärkeänä, että Suomen Jääkiekkoliitto huomioi muun toiminnan ohella myös fanitoiminnan ja -palveluiden kehittämisen. Mitä paremmin ja monipuolisemmin faneja palvellaan, sen parempi tunnelma tapahtumissa on ja elämysten synty mahdollistetaan.