Isä lastenneuvolassa
Lilja, Emmi (2011)
Lilja, Emmi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052830
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman lastenneuvoloissa asioivien isien näkökulmasta lastenneuvolan työmuotoja sekä isien toiveita niiden suhteen. Tavoitteena oli tuoda julki isien toiveita ja tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa vastaamaan entistä paremmin myös isien tarpeita.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin lastenneuvoloissa asiakkaina olevat isät (N=57), joiden nuorin lapsi oli tutkimusaineiston keräämisen aikaan enintään kaksivuotias. Vastausprosentiksi muodostui 79. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulosten mukaan isät pitivät lastenneuvolatoiminnassa tärkeänä, että terveydenhoitaja kutsuu heidät lastenneuvolaan. He kokivat tärkeiksi asioiksi myös terveydenhoitajan pysyvyyden ja luottamuksellisen suhteen, neuvolan kiireettömän ilmapiirin sekä terveydenhoitajan tavoitettavuuden. Lastenneuvolan terveystarkastuksissa isät toivoivat eniten saavansa palautetta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Isät toivoivat saavansa neuvolasta tukea isäksi kasvuun ja keskustelua isän roolista perheessä. Isät haluaisivat terveydenhoitajan huomioivan myös isän jaksamisen, mutta kuitenkin he kokivat tärkeämpänä keskustelun äidin jaksamisesta.
Terveysneuvonnassa isät toivoivat käsiteltävän perheen terveystottumuksia, etenkin lapsen ja vanhempien ravitsemusta, liikuntaa ja painonhallintaa. Neljännes isistä ei haluaisi lastenneuvolassa käsiteltävän ollenkaan vanhempien päihteidenkäyttöä ja puolet isistä toivoi, ettei parisuhdeongelmiin puututtaisi neuvolassa. Kotikäynneillä isät toivoivat käsiteltävän vanhempien jaksamista ja mielialaa, imetyksen onnistumista sekä kodin turvallisuutta.
Suurin osa isistä oli osallistunut perhevalmennukseen odotusaikana, mutta he eivät olisi halunneet jatkaa kokoontumisia lapsen syntymän jälkeen. Ryhmätoiminnassa tärkeinä asioina isät kokivat vertaistuen sekä omien kokemusten jakamisen. Suurin osa isistä käyttäisi nettineuvolaa, mikäli se olisi mahdollista.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä lastenneuvolan eri työmuotoihin keskittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi ryhmätoimintaan keskittyvällä tutkimuksella voitaisiin selvittää tarkemmin, millainen ryhmätoiminta vastaisi isien tai äitien tarpeita ja millaisia aiheita ryhmissä tulisi käsitellä. Jatkotutkimuksena voisi myös selvittää laajojen terveystarkastusten käytännön toteutumista neuvoloissa ja vanhempien kokemuksia niistä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Rauman kaupungin lastenneuvoloissa asiakkaina olevat isät (N=57), joiden nuorin lapsi oli tutkimusaineiston keräämisen aikaan enintään kaksivuotias. Vastausprosentiksi muodostui 79. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Tulosten mukaan isät pitivät lastenneuvolatoiminnassa tärkeänä, että terveydenhoitaja kutsuu heidät lastenneuvolaan. He kokivat tärkeiksi asioiksi myös terveydenhoitajan pysyvyyden ja luottamuksellisen suhteen, neuvolan kiireettömän ilmapiirin sekä terveydenhoitajan tavoitettavuuden. Lastenneuvolan terveystarkastuksissa isät toivoivat eniten saavansa palautetta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Isät toivoivat saavansa neuvolasta tukea isäksi kasvuun ja keskustelua isän roolista perheessä. Isät haluaisivat terveydenhoitajan huomioivan myös isän jaksamisen, mutta kuitenkin he kokivat tärkeämpänä keskustelun äidin jaksamisesta.
Terveysneuvonnassa isät toivoivat käsiteltävän perheen terveystottumuksia, etenkin lapsen ja vanhempien ravitsemusta, liikuntaa ja painonhallintaa. Neljännes isistä ei haluaisi lastenneuvolassa käsiteltävän ollenkaan vanhempien päihteidenkäyttöä ja puolet isistä toivoi, ettei parisuhdeongelmiin puututtaisi neuvolassa. Kotikäynneillä isät toivoivat käsiteltävän vanhempien jaksamista ja mielialaa, imetyksen onnistumista sekä kodin turvallisuutta.
Suurin osa isistä oli osallistunut perhevalmennukseen odotusaikana, mutta he eivät olisi halunneet jatkaa kokoontumisia lapsen syntymän jälkeen. Ryhmätoiminnassa tärkeinä asioina isät kokivat vertaistuen sekä omien kokemusten jakamisen. Suurin osa isistä käyttäisi nettineuvolaa, mikäli se olisi mahdollista.
Jatkotutkimuksena voisi tehdä lastenneuvolan eri työmuotoihin keskittyviä tutkimuksia. Esimerkiksi ryhmätoimintaan keskittyvällä tutkimuksella voitaisiin selvittää tarkemmin, millainen ryhmätoiminta vastaisi isien tai äitien tarpeita ja millaisia aiheita ryhmissä tulisi käsitellä. Jatkotutkimuksena voisi myös selvittää laajojen terveystarkastusten käytännön toteutumista neuvoloissa ja vanhempien kokemuksia niistä.