Ohje valtiovarainministeriön avoimen hallinnon aluekierroksen järjestämiseen
Heiskanen, Kristiina (2021)
Heiskanen, Kristiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102152343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102152343
Tiivistelmä
Valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosaston hallintopolitiikkayksikön avoin hallinto -hanke järjestää epäsäännöllisin väliajoin avoimen hallinnon aluekierroksen, jossa vieraillaan ympäri Suomea kuulemassa virkamiehiä. Vuonna 2020 aluekierros järjestettiin pandemian vuoksi osittain verkko- ja hybriditilaisuuksina. Tämän opinnäytetyön produktina on koottu ohjeistus tämän tapahtumasarjan järjestämiseen.
Pääpaino tässä opinnäytetyössä on toimivien verkko- ja hybriditapahtumien järjestämisessä. Produktina tehtyyn ohjeeseen on kuitenkin koottu myös perinteisten aluekierroksen tapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot, sillä tätä tapahtumasarjaa on toteuttamassa useat eri tahot ja kierrosta ei järjestetä niin usein, että muistettavat asiat olisivat tuoreessa muistissa järjestämisen alkaessa. Ohjeita tähän kierrokseen ei ole aiemmin koottu, joten nyt koottu ohje helpottaa tulevia järjestyskertoja.
Tietoperustassa käydään ensimmäiseksi verkkolähteiden pohjalta läpi, mitä vaaditaan verkkotapahtuman onnistuneeseen järjestämiseen. Sen jälkeen esitellään, miten verkkotapahtumissa voi osallistaa ja aktivoida osallistujia ja miten verkostoitumista voi tehostaa. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota, sillä verkostoitumismahdollisuuksien puute nousi ongelmaksi niin osallistujapalautteen kuin järjestäjienkin kokemusten perusteella. Tämän jälkeen perehdytään hybriditapahtumissa huomioitaviin asioihin. Käytettävissä olevia verkkotapahtuman pohjia, osallistamis- ja verkostoitumistyökaluja käsitellään omissa osioissaan. Myös 2020 voimaan tulleen saavutettavuusdirektiivin vaikutukset verkko- ja hybriditapahtumiin huomioidaan. Eri ohjelmien ja työkalujen soveltuvuutta aluekierrokselle arvioidaan tapahtumien suunnitteluryhmälle järjestetyissä ryhmähaastatteluissa, joiden pohjalta on valittu produktissa esitetyt vaihtoehdot.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on hyödynnetty sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä, kuten haastatteluja ja kyselyitä.
Ohjeen kokoaminen alkoi syyskuussa 2020 ja ensimmäinen versio lähetettiin kommentoitavaksi suunnitteluryhmän edustajille joulukuussa 2020. Ohjeen viimeinen versio valmistui helmikuussa 2021, samoin kuin opinnäytetyön raporttiosakin.
Pääpaino tässä opinnäytetyössä on toimivien verkko- ja hybriditapahtumien järjestämisessä. Produktina tehtyyn ohjeeseen on kuitenkin koottu myös perinteisten aluekierroksen tapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot, sillä tätä tapahtumasarjaa on toteuttamassa useat eri tahot ja kierrosta ei järjestetä niin usein, että muistettavat asiat olisivat tuoreessa muistissa järjestämisen alkaessa. Ohjeita tähän kierrokseen ei ole aiemmin koottu, joten nyt koottu ohje helpottaa tulevia järjestyskertoja.
Tietoperustassa käydään ensimmäiseksi verkkolähteiden pohjalta läpi, mitä vaaditaan verkkotapahtuman onnistuneeseen järjestämiseen. Sen jälkeen esitellään, miten verkkotapahtumissa voi osallistaa ja aktivoida osallistujia ja miten verkostoitumista voi tehostaa. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota, sillä verkostoitumismahdollisuuksien puute nousi ongelmaksi niin osallistujapalautteen kuin järjestäjienkin kokemusten perusteella. Tämän jälkeen perehdytään hybriditapahtumissa huomioitaviin asioihin. Käytettävissä olevia verkkotapahtuman pohjia, osallistamis- ja verkostoitumistyökaluja käsitellään omissa osioissaan. Myös 2020 voimaan tulleen saavutettavuusdirektiivin vaikutukset verkko- ja hybriditapahtumiin huomioidaan. Eri ohjelmien ja työkalujen soveltuvuutta aluekierrokselle arvioidaan tapahtumien suunnitteluryhmälle järjestetyissä ryhmähaastatteluissa, joiden pohjalta on valittu produktissa esitetyt vaihtoehdot.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on hyödynnetty sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen menetelmiä, kuten haastatteluja ja kyselyitä.
Ohjeen kokoaminen alkoi syyskuussa 2020 ja ensimmäinen versio lähetettiin kommentoitavaksi suunnitteluryhmän edustajille joulukuussa 2020. Ohjeen viimeinen versio valmistui helmikuussa 2021, samoin kuin opinnäytetyön raporttiosakin.