KALIBROINTIRAPORTOINNIN KEHITTÄMINEN
Kukkaro, Juuso (2012)
Kukkaro, Juuso
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204054199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204054199
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona sähkötarvikkeita valmistavalle Strömfors Electric Oy:lle sähkötarviketestauslaboratorion sekä tuotannon laadunvalvonnassa käytettävien sähköisten suureiden mittalaitteiden kalibrointia varten. Pyrkimyksenä oli luoda Strömforsin käyttöön kevyt, mutta teknisesti kattava kalibrointijärjestelmä, soveltaen mittauksia koordinoivien järjestöjen ja kaupallisten toimijoiden malleja.
Työ alun pohjustus pyrkii luomaan sillan valmistavan teollisuuden mittausten ja kansainvälisten standardien sekä korkeimman tason mittanormaalien välille. Tavoitteena on osoittaa miten kalibrointitoimintaa pyritään ohjaamaan ja mitä sillä pyritään saavuttamaan. Työn käytännön tarkoituksena on kartoittaa mittausepävarmuuteen vaikuttavia tekijöitä, niiden merkitystä kalibrointiin sekä kehittää tehtaan sähköisten mittalaitteiden kalibrointien kirjausta.
Kirjausten kehityksen ja kalibroinnin standardoimisen pohjana on hyödynnetty muun muassa EURAMET:n julkaisemia ohjeita. Apuna on käytetty myös mittalaitevalmistajien suosittamia käytäntöjä, jotka ovat lähtöisin valmistajien sisäisistä toimintamalleista.
Käytännön tuloksena syntyi kalibrointilomake, johon on sisällytetty ohjaus GPIB-väylän kautta referenssimittarin arvojen talteenottoa varten. Toiminnallisuuden mahdollistava lähdekoodi itsessään on avointa ja käytetyt työkalut ovat yleisesti saatavilla normaalissa yritysympäristössä. Myös käytetyn GPIB-adapterin dokumentaatio sekä lisäsovelluksia on vapaasti saatavilla. Lomake toimii hyvänä pohjana muidenkin mittaustulosten tallentamisen automatisoinnille niin laadunvalvonnassa kuin kalibroinnissakin tehtaalla. Lisäetuna toteutukseen valitulla kalustolla saavutettiin kustannussäästö pienentämällä leasing-tietokoneiden kantaa.
Työ alun pohjustus pyrkii luomaan sillan valmistavan teollisuuden mittausten ja kansainvälisten standardien sekä korkeimman tason mittanormaalien välille. Tavoitteena on osoittaa miten kalibrointitoimintaa pyritään ohjaamaan ja mitä sillä pyritään saavuttamaan. Työn käytännön tarkoituksena on kartoittaa mittausepävarmuuteen vaikuttavia tekijöitä, niiden merkitystä kalibrointiin sekä kehittää tehtaan sähköisten mittalaitteiden kalibrointien kirjausta.
Kirjausten kehityksen ja kalibroinnin standardoimisen pohjana on hyödynnetty muun muassa EURAMET:n julkaisemia ohjeita. Apuna on käytetty myös mittalaitevalmistajien suosittamia käytäntöjä, jotka ovat lähtöisin valmistajien sisäisistä toimintamalleista.
Käytännön tuloksena syntyi kalibrointilomake, johon on sisällytetty ohjaus GPIB-väylän kautta referenssimittarin arvojen talteenottoa varten. Toiminnallisuuden mahdollistava lähdekoodi itsessään on avointa ja käytetyt työkalut ovat yleisesti saatavilla normaalissa yritysympäristössä. Myös käytetyn GPIB-adapterin dokumentaatio sekä lisäsovelluksia on vapaasti saatavilla. Lomake toimii hyvänä pohjana muidenkin mittaustulosten tallentamisen automatisoinnille niin laadunvalvonnassa kuin kalibroinnissakin tehtaalla. Lisäetuna toteutukseen valitulla kalustolla saavutettiin kustannussäästö pienentämällä leasing-tietokoneiden kantaa.