Kanttori kuoronjohtajana : kuka vie, kuka vikisee?

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin ammatti-identiteetin rakentumista ja kehittymistä laaja-alaisessa kanttorin työssä. Selvitettiin kanttorien käsityksiä itsestään kuoronjohtajana, heidän kuoronjohtajaidentiteettinsä muutoksia ja tavoitteita kuorotyössä sekä heidän täydennyskoulutustarpeitaan.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien musiikkitoimintaan osallistuu vuosittain n. 40 000 ihmistä, useimmat heistä kuorotoimintaan. Kuoroja johtavat useimmiten kanttorit, joista varsin harva on valinnut kuoronjohdon opintojensa syventymiskohteeksi. Suomen kirkkomusiikkiliitto toimii kuorojen tukijärjestönä. Opinnäytetyön avulla pyrittiin selvittämään, minkälaista koulutusta liitto voisi järjestää kuoroille, minkälaista ohjelmistoa liiton olisi hyvä tuottaa ja miten kuoronjohtajia voitaisiin paremmin tukea työssään.

Ammatti-identiteetin rakentumiseen perehdyttiin sosiaalipsykologisen kirjallisuuden avulla. Kuoronjohtajaidentiteetin kehittymistä selvitettiin Helsingin ja Tampereen kirkkomusiikkipiirien alueiden kanttoreille tehdyn sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn vastausaineistoa analysoitiin yhdessä Kirkkomusiikkiliiton ja Kirkon koulutuskeskuksen edustajien kanssa.

Kanttorit suhtautuvat kuoronjohtotyöhön pääsääntöisesti myönteisesti. Työvuosien myötä he ovat oppineet luottamaan kykyihinsä ja osaamiseensa kuoronjohtajina. He kokevat kuitenkin, ettei heillä oli riittäviä pedagogisia valmiuksia eikä riittävästi ryhmädynamiikan osaamista voidakseen hoitaa tehtäviään parhaalla mahdollisella tavalla. He kokevat myös tarvitsevansa osaamista äänenmuodostuksen opettamiseen harrastajille.

Työn tuloksien avulla on mahdollista suunnata sopivaa täydennyskoulutusta kuoronjohtajille ja koulutusta kuoroille. Kuorojen tarvitsemaa ohjelmistoa voidaan kehittää ja tuottaa. Jatkossa selvitystä olisi mielekästä laajentaa koskemaan koko maan kanttoreita, tässä työssä otos oli pienehkö ja painottui kaupunkiseurakuntiin. Kanttoreiden moniulotteista ammatti-identiteettiä ja sen kehittymistä olisi syytä tutkia myös laajemmin kuin vain kuoronjohtajuuden näkökulmasta.

The processes of professional identity and its development in a diversified working life were investigated in this study. Cantors' impressions of themselves as choir directors and the development of their identity, their aims in their work with choirs and their needs for further education was clarified.

Approximately 40 000 persons take part in music activities in Finnish Evangelic-Lutheran Church every year, most of them in choirs. The choirs are lead by cantors, whose studies in choir conducting is usually an additional subject. Finnish Church Music Federation (Suomen Kirkkomusiikkiliitto) works as a supporting organisation for the member choirs. In this study it was investigated what kind of education Church Music Federation could develop for the choirs, what kind of repertoire could be published and how could the choir conductors be supported in their jobs.

The development of the professional identity was studied by social psychological point of view. The identity of choir conductors was researched by an e-enquiry, which was send to 138 cantors in Helsinki and Tampere area. The answers were analysed together with representatives of the Finnish Church Music Federation and The Training Centre of the Finnish Church (Kirkon koulutuskeskus).

Cantors take mostly very positive attitude to the work with choirs. During their years of working they have been able to trust their abilities and skills as choir directors. They feel though that they don't have enough education in pedagogy and not enough skills in group dynamics and co-operative teaching to perform their job as good as they wanted to. They also need skills in vocal training of the amateur members of their choirs.

With the results of this study it is possible to develop education to the choir directors and choirs. The repertoire for choirs can be developed and published. In the future it would be interesting to study cantors and their identity in the whole country, in this study the answers were emphasized in bigger cities. The diversified professional identity of cantors and its development should be researches also from different aspects.