Luottoriski sijoituskohteena : credit linked notet Suomessa 2008 - 2011
Lappeteläinen, Marko (2012)
Lappeteläinen, Marko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203273831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203273831
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa lukijalle perustiedot luottoriskiin sidotuista strukturoiduista joukkovelkakirjoista (credit linked note, CLN). Kyseessä on vielä melko heikosti tunnettu sijoitustuote, joka tarjoaa kuitenkin huomionarvoisen mahdollisuuden korkosijoitusten hajauttamiseen.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi joukkolainasijoittamisen ja luottojohdannaisten perusteet, sekä selvitetään millainen on credit linked note -tuotteen rakenne. Työssä tuodaan esille, miten tällainen strukturoitu sijoitus eroaa yrityslainaan sijoittamisesta.
Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Front Capital Oy:n tuotteita tutkimalla pyrittiin selvittämään, millaiset markkinat näillä tuotteilla on ollut Suomessa vuosina 2008 – 2011 sekä onko tuotteiden ominaisuuksissa ollut havaittavissa muutoksia kyseisenä ajanjaksona. Lisäksi selvitettiin, löytyikö rajatulle sijoittajajoukolle suunnattujen erillislainojen ja vapaasti markkinoitavien yleisölainojen ominaisuuksista eroja.
Yksinkertaisin tuotemuunnelma on single name -rakenne. Tämän tyyppinen tuote vastaa lähes täysin suoraa sijoitusta viiteyhtiön joukkolainaan, mutta strukturoidussa sijoituksessa sijoittaja ei lainaa pääomaansa itse viiteyhtiölle, vaan tuotteen liikkeeseen laskevalle pankille.
Tutkimuksen perusteella yleisölainat ovat useimmin single name -tyyppisiä. Erillislainojen joukkoon sen sijaan mahtuu laajempi valikoima tuotteita, niin yksinkertaisia kuin monimutkaisempiakin. First to default -korit nousevat erityisesti esiin esimerkkinä riskipitoisesta mutta korkeatuottoisesta luottoriskisijoituksesta, joka ei välttämättä sovellu kaikille sijoittajille.
Tutkimusajan alkuvuosina 2008 ja 2009 finanssikriisin vaikutukset näkyivät yrityslainamarkkinoilla. Luottoriskin ottamisesta sai hyvän korvauksen lyhyelläkin, jopa vuoden sijoitusajalla. Vuosina 2010 ja 2011 lyhyitä sijoituksia ei enää ole ollut käytännössä mahdollista tehdä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi joukkolainasijoittamisen ja luottojohdannaisten perusteet, sekä selvitetään millainen on credit linked note -tuotteen rakenne. Työssä tuodaan esille, miten tällainen strukturoitu sijoitus eroaa yrityslainaan sijoittamisesta.
Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Front Capital Oy:n tuotteita tutkimalla pyrittiin selvittämään, millaiset markkinat näillä tuotteilla on ollut Suomessa vuosina 2008 – 2011 sekä onko tuotteiden ominaisuuksissa ollut havaittavissa muutoksia kyseisenä ajanjaksona. Lisäksi selvitettiin, löytyikö rajatulle sijoittajajoukolle suunnattujen erillislainojen ja vapaasti markkinoitavien yleisölainojen ominaisuuksista eroja.
Yksinkertaisin tuotemuunnelma on single name -rakenne. Tämän tyyppinen tuote vastaa lähes täysin suoraa sijoitusta viiteyhtiön joukkolainaan, mutta strukturoidussa sijoituksessa sijoittaja ei lainaa pääomaansa itse viiteyhtiölle, vaan tuotteen liikkeeseen laskevalle pankille.
Tutkimuksen perusteella yleisölainat ovat useimmin single name -tyyppisiä. Erillislainojen joukkoon sen sijaan mahtuu laajempi valikoima tuotteita, niin yksinkertaisia kuin monimutkaisempiakin. First to default -korit nousevat erityisesti esiin esimerkkinä riskipitoisesta mutta korkeatuottoisesta luottoriskisijoituksesta, joka ei välttämättä sovellu kaikille sijoittajille.
Tutkimusajan alkuvuosina 2008 ja 2009 finanssikriisin vaikutukset näkyivät yrityslainamarkkinoilla. Luottoriskin ottamisesta sai hyvän korvauksen lyhyelläkin, jopa vuoden sijoitusajalla. Vuosina 2010 ja 2011 lyhyitä sijoituksia ei enää ole ollut käytännössä mahdollista tehdä.