Luottoriski sijoituskohteena : credit linked notet Suomessa 2008 - 2011

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa lukijalle perustiedot luottoriskiin sidotuista strukturoiduista joukkovelkakirjoista (credit linked note, CLN). Kyseessä on vielä melko heikosti tunnettu sijoitustuote, joka tarjoaa kuitenkin huomionarvoisen mahdollisuuden korkosijoitusten hajauttamiseen.

Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi joukkolainasijoittamisen ja luottojohdannaisten perusteet, sekä selvitetään millainen on credit linked note -tuotteen rakenne. Työssä tuodaan esille, miten tällainen strukturoitu sijoitus eroaa yrityslainaan sijoittamisesta.

Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Front Capital Oy:n tuotteita tutkimalla pyrittiin selvittämään, millaiset markkinat näillä tuotteilla on ollut Suomessa vuosina 2008 – 2011 sekä onko tuotteiden ominaisuuksissa ollut havaittavissa muutoksia kyseisenä ajanjaksona. Lisäksi selvitettiin, löytyikö rajatulle sijoittajajoukolle suunnattujen erillislainojen ja vapaasti markkinoitavien yleisölainojen ominaisuuksista eroja.

Yksinkertaisin tuotemuunnelma on single name -rakenne. Tämän tyyppinen tuote vastaa lähes täysin suoraa sijoitusta viiteyhtiön joukkolainaan, mutta strukturoidussa sijoituksessa sijoittaja ei lainaa pääomaansa itse viiteyhtiölle, vaan tuotteen liikkeeseen laskevalle pankille.

Tutkimuksen perusteella yleisölainat ovat useimmin single name -tyyppisiä. Erillislainojen joukkoon sen sijaan mahtuu laajempi valikoima tuotteita, niin yksinkertaisia kuin monimutkaisempiakin. First to default -korit nousevat erityisesti esiin esimerkkinä riskipitoisesta mutta korkeatuottoisesta luottoriskisijoituksesta, joka ei välttämättä sovellu kaikille sijoittajille.

Tutkimusajan alkuvuosina 2008 ja 2009 finanssikriisin vaikutukset näkyivät yrityslainamarkkinoilla. Luottoriskin ottamisesta sai hyvän korvauksen lyhyelläkin, jopa vuoden sijoitusajalla. Vuosina 2010 ja 2011 lyhyitä sijoituksia ei enää ole ollut käytännössä mahdollista tehdä.

This Bachelor’s thesis examines structured bonds whose performance is linked to the credit risk of one or more entities. This type of investment product is generally referred to as a credit-linked note (CLN). While these products are still relatively obscure to the general public, they nonetheless present a noteworthy opportunity for diversification of a fixed income portfolio.

The thesis consists of a theory section and an empirical section. The theory section discusses the basics of investing in bonds and credit derivatives in general. The structure of a credit linked note is also detailed and compared to a corporate bond investment. The empirical part deals with the credit linked note market in Finland.

The study was carried out by examining term sheets of credit linked notes marketed by Nordea Bank Finland Plc, Pohjola Bank Plc and Front Capital Ltd during the years 2008 through 2011. The objective was to describe how the properties of these products have changed over the years. Possible differences between standard public issuances and non-public private placement issuances were also highlighted.

The simplest variety of a credit linked note is a single name structure, which is almost completely analogous to a corporate bond investment. The most significant difference is that the investor does not lend to the reference entity, but instead to the issuer of the structured bond.

The study showed that public issuances are most often single name structures. Private placements, however, seem to be more varied and complex in their terms, therefore being less suitable for inexperienced investors. First to default basket structures, offering higher returns with higher risks, were identified as the most typical private placement product type.

Fairly high returns could be achieved with this type of product in the years of 2008 and 2009 even for short term investments of one to two years. Such short term opportunities have since disappeared with five-year maturities becoming the most common.