Potilaan yksityisyyden ja osallisuuden huomioiminen erikoissairaanhoidon vuodeosastolla

Abstract

Lyhentyneet hoitoajat ja potilaiden nopea kotiuttaminen luovat haasteita hoitotyölle ja hoitosuhteelle. Potilaan osallisuuden huomioimisella voidaan parantaa potilaan itsehoitovalmiuksia ja hoitoon sitoutumista. Hoitajan ja potilaan välinen hoitosuhde perustuu keskinäiseen luottamukseen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden kokemusten kautta, kuinka hoitohenkilökunta huomioi heidän yksityisyyttä ja osallisuutta. Hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitä yksityisyyden ja osallisuuden osa-alueita täytyisi tulevaisuudessa kehittää.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin Pohjois-Karjalan keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien vuodeosastolta. Sadan potilaan aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli 46 (prosenttia).

Kyselyyn vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä vuorovaikutukseen. Yleensä potilaiden yksityisyys tuli huomioiduksi hoitojaksolla hyvin, ja potilaista suurin osa koki voineensa osallistua hyvin itseään koskevaan päätöksentekoon. Potilaat haluaisivat enemmän vaikuttaa siihen, kerrotaanko heidän asioistaan muiden kuullen. Näkösuojien käyttöä toivottiin enemmän yksityisyyden suojaamiseksi.

Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa selvittää, kuinka osastojen sulkeminen viikonlopuiksi ja potilaiden siirtäminen väliaikaisesti osastolta toiselle vaikuttaa yksityisyyteen ja osallisuuteen. Voisi myös selvittää, kuinka potilashuoneiden koko vaikuttaa yksityisyyden toteutumiseen.

Shortened length of treatment and fast discharge of patients create challenges for nursing and the patient-nurse relationship during treatment. Successful participation of patients can improve their ability to take care of themselves and commitment to the treatment. The relationship between a patient and a nurse in treatment is based on mutual trust and open interaction. The aim of this thesis was to examine the patients´ experiences on how the nursing personnel took the privacy and participation of the patient into account. The term nursing personnel used in this thesis refers to nurses, primary caretakers and practical nurses. In addition, an aim was to find out which sub-fields of privacy and participation in nursing need to be improved in the future.

The study was performed by using a quantitative research method. The data was collected with structured questionnaires from 100 patients at the ear, nose and throat ward of North Karelia Central Hospital. The response rate was 46%.

According to the results, the respondents were mainly satisfied with the interaction they had received. Generally it was experienced that the nursing personnel took the privacy of patients well into consideration, and most patients felt that their ability to take part in the decision making concerning themselves was very good. The patients wished that they could be more involved in decision-making whether to disclose their health, or other, information to any unauthorized third parties. Respondents suggested that sight shields should be more readily used to provide for the privacy of the patients.

Further study topics could be to analyze how ward closings for the weekends effects on privacy and participation. It would be interesting to find out how the size of the patient rooms effect on privacy.