Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen vuonna 2012 toteutettavaa Espoon kotihoidon organisaatiouudistusta tukeva kehittämistyö. Tavoitteena oli kehittää Espoon kaupungin kotihoitoon yhtenäinen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli. Kotihoidossa palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan kotiin pyydettäessä tehtävää arviointikäyntiä, jonka tavoitteena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä ja kannustaa omien voimavarojen käyttöön. Kehittämistyön kohteena oli Espoon kotihoitoon, kuljetuspalveluun ja omaishoidontukeen liittyvä palvelutarpeen arviointitoiminta sekä palveluneuvonta- ja ohjaus. Palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin kehittämiseen haettiin näkökulmaa kehittävästä työntutkimuksesta. Tiedonkeruuvälineen rakentamisessa, kyselyn analyysissa ja toimintamallin kehittämisessä käytettiin jäsentäjänä kehittävän työntutkimuksen teoreettista apuvälinettä toimintajärjestelmän mallia, jonka osa-alueet ovat tekijä, kohde, välineet, säännöt, työnjako ja yhteisö. Nykyinen Espoon kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli kuvattiin ja analysoitiin hyödyntäen kotihoidon toimintaympäristöön ja kehittämiseen liittyviä dokumentteja, asiakasrekisteriä ja kyselyä. Kyselytutkimusaineisto kerättiin kokonaisotantana Espoon kotihoidon palvelutarpeen arviointeja tekeviltä työntekijöiltä (n=93) ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastausprosentti oli 41 %. Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että kehittämistarpeita ja eroja virkanimikkeittäin, ammatillisen koulutuksen suhteen ja alueellisesti esiintyi palvelutarpeen arvioinnin välineisiin (tiedot, taidot, välineiden käyttö ja valmiudet, saatu ohjaus ja tuki) ja työnjakoon (tekijä, yhteydenotto, tiedonsaanti, päätöksenteko) liittyvissä seikoissa. Näkemykset palvelutarpeen arvioinnin toteutumisesta ja asiakkaaksi ottamisesta erosivat joiltakin osin joko virkanimikkeittäin, ammatillisen koulutuksen suhteen tai alueellisesti. Tämän seurauksena syntyy ristiriitoja laadukkaan, asiakaslähtöisen ja yhdenmukaisen palvelutarpeen arviointitoiminnan toteutumiseen. Aineiston analyysin avulla saatiin esiin Espoon kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin nykytila, ristiriidat ja kehittämistarpeet. Uusi yhtenäinen kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli muotoutui kootun teorian, tutkimustulosten ja käytössä olevien nykyisten toimintamallien pohjalta. Yhtenäinen kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli on suunniteltu keskitettyyn palvelutarpeen arviointiin. Uusi toimintamalli luo hyvän perustan sellaiselle asiakaslähtöiselle ja yhdenmukaiselle toimintatavalle, joka tukee kotihoidon palvelujen oikeudenmukaista kohdentumista. Toimintamallin käyttöönottoa ja sen aikaansaamia vaikutusten arviointia jatketaan opinnäytetyön jälkeen.

This thesis was designed to support the City of Espoo home care reorganization that took place in year 2012. The aim was to develop a standardized assessment model for the needs of city home care service. The assessment of home care service needs refers to assessment visits made homes on request which aims to support the elderly living at home. Development in the Espoo home care, transportation service, support for informal care-related service needs assessment activities, related advisory and case management services. The starting point was to identify the current practices and find successful working practices. Methodological perspective of this project was applied developmental work research. The activity system model of developmental work research was a conceptual tool when data collection method was developed, the analysis of the survey and while operating model development. The aspects of conceptual tools are author, object, tools, rules and division of duties. Current Espoo home care service needs assessment model were described and analyzed using the home care environment and development of related documents, customer register and the survey. The survey data comprised total sample of employees who carried out Espoo home care service needs assessments (n=93), and were analyzed by statistical methods. The response rate of the survey was 41%. Analysis highlighted the current status, conflicts and development needs. Results of the survey reported the development needs and the differences in the home care service needs assessment tools (knowledge, skills, tools and the ability to use tools received guidance and support) and in the division of labor (author, contact, information, decision-making). The survey also reported differences in the implementation of home care service needs assessment and when becoming a customer. These factors cause conflicts in a high-quality, customer-oriented and standardized home care service needs assessment. The result of this thesis is an assessment model that is designed to centralized home care service needs assessment in the new organization. The new approach provides a good framework for customer-oriented and consistent way of functioning, which supports the fair allocation for home-care services. Approach to the introduction and evaluation of the impacts will be continued beyond the thesis.