Ikääntyneiden näkövammaisten naisten tasapainon edistäminen lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun avulla
Jokela, Riina; Häyrinen, Mira (2011)
Jokela, Riina
Häyrinen, Mira
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918910
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ikääntyneiden näkövammaisten tasapainoa ja kahden kuukauden lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun vaikutusta siihen.
Tutkimus oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Tutkimuksen koeryhmä oli Etelä-Karjalan näkövammaiset ry:n sekä Lappeenrannan seurakunnan näkövammaisten kerhon jäseniä. Koeryhmän koko oli seitsemän henkilöä (N=7). Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä dynaamista että staattista tasapainoa. Mittareina käytettiin Good Balancea, Bergin tasapainotestiä, TOIMIVA-testistön istumasta ylös-nousutestiä sekä 10 metrin kävelytestiä. Alku- ja loppumittaukset tehtiin Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa.
Kotiharjoitteluohjelmana käytettiin Otago exercise programmia (OEP), jota on käytetty paljon Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Alkumittausten jälkeen käytiin jokaisen koehenkilön luona ohjaamassa harjoitteet sekä tarkastamassa, että harjoittelu on turvallista. Henkilöt harjoittelivat kotona kuukauden, minkä jälkeen tarkastettiin, kuinka heillä on sujunut, sekä mahdollisesti hieman lisättiin harjoitteiden haastavuutta. Harjoittelu jatkui toisen kuukauden ajan. Kahdeksan viikon harjoittelun jälkeen suoritettiin samat loppumittaukset kuin alussa.
Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin PASW Statistics 18 -ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvo oli p<0.05. Koehenkilöiden tasapaino Good Balance -mittauksissa oli viitearvojen mukainen. KA(SD) Bergin testissä oli alussa 45,57(8,1) ja lopussa 47,43(7,04). TOIMIVA-testien tulokset olivat lähes viitearvojen mukaiset. Kahdeksan viikon OEP-harjoittelu ei tuottanut tilastollisesti merkitsevää muutosta koeryhmän tuloksissa alkumittauksiin nähden.
Näkövammaiset koehenkilöt sijoittuivat voimalevyllä tehtävissä mittauksissa hyvin ikäisiinsä nähden. Bergin tasapainotestin keskiarvot kertovat hyvästä toiminnallisesta tasapainosta sekä alku- että loppumittauksissa. Samoin koehenkilöiden dynaaminen tasapaino on hyvä. Pienen otoskoon takia ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja alku- ja loppumittauksien välille.
Tutkimus oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Tutkimuksen koeryhmä oli Etelä-Karjalan näkövammaiset ry:n sekä Lappeenrannan seurakunnan näkövammaisten kerhon jäseniä. Koeryhmän koko oli seitsemän henkilöä (N=7). Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä dynaamista että staattista tasapainoa. Mittareina käytettiin Good Balancea, Bergin tasapainotestiä, TOIMIVA-testistön istumasta ylös-nousutestiä sekä 10 metrin kävelytestiä. Alku- ja loppumittaukset tehtiin Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa.
Kotiharjoitteluohjelmana käytettiin Otago exercise programmia (OEP), jota on käytetty paljon Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Alkumittausten jälkeen käytiin jokaisen koehenkilön luona ohjaamassa harjoitteet sekä tarkastamassa, että harjoittelu on turvallista. Henkilöt harjoittelivat kotona kuukauden, minkä jälkeen tarkastettiin, kuinka heillä on sujunut, sekä mahdollisesti hieman lisättiin harjoitteiden haastavuutta. Harjoittelu jatkui toisen kuukauden ajan. Kahdeksan viikon harjoittelun jälkeen suoritettiin samat loppumittaukset kuin alussa.
Tulosten tilastollinen analysointi tehtiin PASW Statistics 18 -ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvo oli p<0.05. Koehenkilöiden tasapaino Good Balance -mittauksissa oli viitearvojen mukainen. KA(SD) Bergin testissä oli alussa 45,57(8,1) ja lopussa 47,43(7,04). TOIMIVA-testien tulokset olivat lähes viitearvojen mukaiset. Kahdeksan viikon OEP-harjoittelu ei tuottanut tilastollisesti merkitsevää muutosta koeryhmän tuloksissa alkumittauksiin nähden.
Näkövammaiset koehenkilöt sijoittuivat voimalevyllä tehtävissä mittauksissa hyvin ikäisiinsä nähden. Bergin tasapainotestin keskiarvot kertovat hyvästä toiminnallisesta tasapainosta sekä alku- että loppumittauksissa. Samoin koehenkilöiden dynaaminen tasapaino on hyvä. Pienen otoskoon takia ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja alku- ja loppumittauksien välille.