"Ohjeet ei mene perille" -opas hoitohenkilökunnalle aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamien yleisimpien neuropsykologisten erityishäiriöiden kuntoutuksesta
Heikari, Laura (2012)
Heikari, Laura
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203052833
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tukea kuntouttavaa hoitotyötä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen henkilön neuropsykologisten erityishäiriöiden osalta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kouvolan terveyskeskuksen toimintaterapeutin ja kuntouttavan jatkohoidon osaston kanssa. Tehtävinä oli työstää opas hoitohenkilökunnalle aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen neuropsykologisista erityishäiriöistä, arvioida oppaan käytettävyyttä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen henkilön hoitotyön tukena ja esitellä opas osaston hoitohenkilökunnalle.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden kuntoutuksesta sekä syventää tietämystä neuropsykologisista erityishäiriöistä ja niiden vaikutuksista kuntoutujan arkeen. Neuropsykologisista erityishäiriöistä tarkemmin käsiteltäviksi valittiin toiminnanohjaus, näönvarainen hahmottaminen sekä tarkkaavuuden säätely ja siihen kuuluva neglect.
Kirjallisuuden avulla koostettiin pilottiopas, joka annettiin käyttöön kolmelle hoitohenkilökunnan jäsenelle. He käyttivät pilottiopasta kuusi viikkoa, jonka jälkeen heitä haastateltiin ryhmänä teemahaastattelulla. Teemahaastattelulla arvioitiin pilottioppaan käytettävyyttä. Haastattelu nauhoitettiin ja analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella pilottioppaaseen tehtiin tarvittavat muutokset ja koostettiin viimeistelty versio oppaasta. Opas esiteltiin ja jätettiin käyttöön osaston koko hoitohenkilökunnalle.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että opasta voi käyttää kuntouttavan hoitotyön tukena. Hoitohenkilökunnan jäsenet pitivät opasta tärkeänä, sillä he kokivat, ettei heillä ollut paljoakaan tietoa neuropsykologisista erityishäiriöistä. Oppaan konkreettiset esimerkit tuntuivat auttavan heitä tilanteissa, joissa ei tiedä, mitä tehdä. Opas otettiin käyttöön osastolla välittömästi sen esittelyn jälkeen.
Mielenkiintoista olisi jatkossa tehdä opas kuntoutujille ja heidän omaisilleen. Opas voisi olla tarpeellisempi osastoilla, joilla harvoin on aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita. Muut ammattiryhmät, kuten fysioterapeutit tai puheterapeutit taas voisivat tehdä oppaan esimerkiksi fyysisistä oireista tai afasiasta.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden kuntoutuksesta sekä syventää tietämystä neuropsykologisista erityishäiriöistä ja niiden vaikutuksista kuntoutujan arkeen. Neuropsykologisista erityishäiriöistä tarkemmin käsiteltäviksi valittiin toiminnanohjaus, näönvarainen hahmottaminen sekä tarkkaavuuden säätely ja siihen kuuluva neglect.
Kirjallisuuden avulla koostettiin pilottiopas, joka annettiin käyttöön kolmelle hoitohenkilökunnan jäsenelle. He käyttivät pilottiopasta kuusi viikkoa, jonka jälkeen heitä haastateltiin ryhmänä teemahaastattelulla. Teemahaastattelulla arvioitiin pilottioppaan käytettävyyttä. Haastattelu nauhoitettiin ja analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Analyysin perusteella pilottioppaaseen tehtiin tarvittavat muutokset ja koostettiin viimeistelty versio oppaasta. Opas esiteltiin ja jätettiin käyttöön osaston koko hoitohenkilökunnalle.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että opasta voi käyttää kuntouttavan hoitotyön tukena. Hoitohenkilökunnan jäsenet pitivät opasta tärkeänä, sillä he kokivat, ettei heillä ollut paljoakaan tietoa neuropsykologisista erityishäiriöistä. Oppaan konkreettiset esimerkit tuntuivat auttavan heitä tilanteissa, joissa ei tiedä, mitä tehdä. Opas otettiin käyttöön osastolla välittömästi sen esittelyn jälkeen.
Mielenkiintoista olisi jatkossa tehdä opas kuntoutujille ja heidän omaisilleen. Opas voisi olla tarpeellisempi osastoilla, joilla harvoin on aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita. Muut ammattiryhmät, kuten fysioterapeutit tai puheterapeutit taas voisivat tehdä oppaan esimerkiksi fyysisistä oireista tai afasiasta.