Sähköisen ostolaskujärjestelmän valinta ja käyttöönotto, Case: IXOS-Basware
Vihavainen, Anu (2012)
Vihavainen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203062841
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni sähköisen ostolaskujärjestelmän käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä yritys x:ssä. Työni tarkoituksena oli selvittää, kuinka kumppanuusyritys voisi muuttaa ostoprosessiaan ostolaskujen kierrätysprosessin tehostamiseksi. Yritys ottaa käyttöön SAP-toiminnanohjausjärjestelmän vuoden 2012 alussa. Toisessa konserniyhtiössä, SAP-toiminnanohjausjärjestelmä ja IXOS-laskujenkierrätysjärjestelmä ovat olleet käytössä jo useita vuosia. Perehdyin kumppanuusyrityksen nykyiseen ostolaskujen kierrätysprosessiin ja vertasin sitä toisen konserniyrityksen prosessiin erojen selvittämiseksi. Tutkin nykyisin käytössä olevat uusimmat käytänteet ostoreskontran toiminnoissa. Käsittelin työssäni x-konsernin sisäisen tarkastuksen ostotoiminnoille aiheuttamia erityisvaatimuksia. X-konserni toimii maailmanlaajuisesti, ja sisäistä tarkastusta suoritetaan säännöllisesti. Laadin näiden tietojen perusteella kumppanuusyritykselle kehitysehdotuksen ostolaskutoimintojen tehostamiseksi, joka vastaa konsernin sisäisen tarkastuksen erityisvaatimuksia. Nykysuuntaus taloushallinnon toiminnoissa on palvelukeskusten muodostaminen ja sähköiseen taloushallintoon siirtyminen. Alati muuttuvassa maailmassa myös tarve muutosjohtamiselle ja muutosvastarinnan kohtaamiselle korostuu. Työni aihe on tästä syystä yleisestikin ajankohtainen.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullisen tutkimusmenetelmän mukaisesti tutkia ostolaskuprojektia kokonaisvaltaisesti toimimalla mukana uuden ostolaskujärjestelmän valinta- ja toteutus-prosessissa. Työskentelin tiiviisti yhdessä kumppanuusyrityksen ostoreskontran ja tietohallinnon henkilökunnan kanssa. Pyrkimyksenä oli löytää parhaat ratkaisut laskujen massalähetykseen, kassa-alennusten seurantaan ja laskujen informatiivisen kierron toteuttamiseen. Kumppanuusyrityksen toiminta ja yrityskulttuuri olivat eri prosessien toiminnallisuuden, toimintatapojen ja ohjeistuksen kautta työni lähdeaineistona. Keskeisinä lähteinä työssä olivat alan kirjallisuus ja kumppanuusyrityksen sisäisen tarkastuksen yleisohje.
Keskeiseksi ongelmaksi ostolaskuprojektissa nousi kumppanusyrityksen muutosvastarinta. Uuteen ohjelmistoon haluttiin sisällyttää vanhassa ohjelmistossa olleita toiminnallisuuksia, jotka projektin aikana osoittautuivat vaikeasti toteutettaviksi. Esimerkkinä näistä on erillinen, ei SAP-järjestelmässä oleva, toiminnallisuuksiltaan rajattu tiliöintikenttä, jonka käyttöönotosta projektin loppuvaiheessa luovuttiin.
Kumppanuusyrityksen kannalta merkittävimmät työni tulokset olivat ehdotukseni laskujen hyväksynnän jälkeisen automatisoidun kirjanpitoon siirron sekä rajatun osto-oikeuden käyttöönotto organisaatiossa. Yleisesti huomioarvoiseksi nousi muutosjohtajuuden tärkeys projektityössä. Projektissa tapahtuneita onnistumisia ja havaitsemiani ongelmia on mahdollista hyödyntää kumppanuusyrityksen tulevissa projekteissa.
Asiasanat: käyttöönotto, muutosjohtaminen, reskontrat, sisäinen tarkastus
Tutkimusmenetelmänä oli laadullisen tutkimusmenetelmän mukaisesti tutkia ostolaskuprojektia kokonaisvaltaisesti toimimalla mukana uuden ostolaskujärjestelmän valinta- ja toteutus-prosessissa. Työskentelin tiiviisti yhdessä kumppanuusyrityksen ostoreskontran ja tietohallinnon henkilökunnan kanssa. Pyrkimyksenä oli löytää parhaat ratkaisut laskujen massalähetykseen, kassa-alennusten seurantaan ja laskujen informatiivisen kierron toteuttamiseen. Kumppanuusyrityksen toiminta ja yrityskulttuuri olivat eri prosessien toiminnallisuuden, toimintatapojen ja ohjeistuksen kautta työni lähdeaineistona. Keskeisinä lähteinä työssä olivat alan kirjallisuus ja kumppanuusyrityksen sisäisen tarkastuksen yleisohje.
Keskeiseksi ongelmaksi ostolaskuprojektissa nousi kumppanusyrityksen muutosvastarinta. Uuteen ohjelmistoon haluttiin sisällyttää vanhassa ohjelmistossa olleita toiminnallisuuksia, jotka projektin aikana osoittautuivat vaikeasti toteutettaviksi. Esimerkkinä näistä on erillinen, ei SAP-järjestelmässä oleva, toiminnallisuuksiltaan rajattu tiliöintikenttä, jonka käyttöönotosta projektin loppuvaiheessa luovuttiin.
Kumppanuusyrityksen kannalta merkittävimmät työni tulokset olivat ehdotukseni laskujen hyväksynnän jälkeisen automatisoidun kirjanpitoon siirron sekä rajatun osto-oikeuden käyttöönotto organisaatiossa. Yleisesti huomioarvoiseksi nousi muutosjohtajuuden tärkeys projektityössä. Projektissa tapahtuneita onnistumisia ja havaitsemiani ongelmia on mahdollista hyödyntää kumppanuusyrityksen tulevissa projekteissa.
Asiasanat: käyttöönotto, muutosjohtaminen, reskontrat, sisäinen tarkastus